Siviilin tunteet, miltä jokin näyttää ja tarve saada huomiota

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kirjoitin ylläkäyvän otsikkoluonnoksen cahieri-Moleskineeni, kun hetkellinen kuvitelmani voimankäyttöä ja järjestyksenvalvontaa koskevasta keskustelusta ei-ammattilaisen kanssa päättyi. Hahahahaa. Luuleeko ne tosiaan, että on vartija, jos on jotain tiettyä mieltä tai vartijoidenkaan olevan yksimielisiä kaikesta? Voivoi.

Tyhmyys ihmisen lajityypillisenä ominaisuutena

(Kuva: Jari Kähkönen)

Luin äsken Raoul Palmgrenin Vankilapäiväkirjan; kiinnitin huomiota turhautumiseen, jota ilmeni niin Vihkoissa kuin 30-luvun kuvien aiotussa jatko-osassakin. Olisikohan vasemmistososialisteissakin ollut siis pääsääntöisesti vain kahdensortin intellektuaaleja; työväenihannoijia ja yläpuolelleen asettujia?

Joensuulaisnuorison räjäyttelyvillitys

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä voi olla yksi joensuisen nuorison Niistä Tavallisista Paikois-
ta, vaikka täällä ei vielä tiettävästi räjäytelläkään mitään.

Minusta on aika armotonta sekä edesvastuutonta jättää enemmistö nuorista räjähdyksen jälkeiseen säikähdykseen ja vähemmistö toipumaan vammoistaan; pitämättä heille puhuttelua itse tai huolehtimatta sen pitämisestä. Mistä tietämätön tietää tai älyämätön älyää, jos ei saa sanomista käyttäytymisestään? 

Herätys, Joensuu!

Tämä on kuvakaappaus, jos joku ei sitä jo ihan itse tajunnut.

Ollapa taas Vanhusbookin puskiksessa kuva ja postaus väitetystä kauppakeskus Metropolin katolle kiipeämisestä ynnä kivenheittelystä. No, sehän meni huuteluksi sekä hähähhääksi kuten aina; en ehtinyt ketjuun substantiaalisesti postata, joten jatkan juttua tässä. Otsikko on räväkästi herätys huutomerkin kera.

Voi Karjalan nuoria

Pitipä sattua. Keskiviikkona SVT:n Uppdrag granskning -toimitus Ruotsissa teki ohjelmaa mopopojista ja poliiseista; perjantaina taas joku Joensuun poliisiaseman heittopussi/rangaistuspartioon joutunut sometti Outokummun nuorten liikennekäyttäytymisestä. No, hyvä on; jatketaan sitten juttua aiheesta.

Te ette ole kansa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Me olemme kansa, karjuivat kohta entisen DDR:n kansalaiset täyttä kurkkua kadulla 80-luvun viimeisenä syksynä. Se oli hyvä oivallus; juuri näin tuleekin huutaa, jos peruuttaa sietämättömien oikeuden hallita epävapaudessa. Kysymys on minäkäsityksen muutoksesta, jonka myötä uusiksi menee paljon muutakin.

Vaikeasti kerrottavia tarinoita

(Kuva: Jari Kähkönen)

Inspiroiduin kolmiosaisesta Hassan Zubier-dokumentistä, jota YLE esitti tänä syksynä. Länsimainen sivistys toimii  niin, että luullaan jonkin oikeasti tietävän voivan heti vaivoitta opettaa asian toiselle. Näin luin Hobbesin Leviathanista. Avoimessa yhteiskunnassa Popper arvosteli ilmiötä järjen hirmuvallaksi.

Antaa neuvoja vaikkei uskalla nimeään sanoa

Kypsähdin kirjoittamaan, koska näen säännöllisesti blogissani kaikensortin VPN:nien, proxyjen tai tiesminkä taa piiloutuvia kävijöitä, jotka tulevat etusivulle kääntymään pariksi sekunniksi. Muistin näet sillä hetkellä mitä oli menneessä elämässä toimittaa yhden vastaavasti änkyrän kohderyhmän lehteä.

Niin nuoret esiintyvät kuin aikuiset vastaavat

(Kuva: Jari Kähkönen) Ostoskeskus se on tämäkin.

Aikuisyhteiskunta ei nuorista piittaa. Ensin heidän annetaan kokoontua keskenään, mutta loukkaannutaan, kun tästä ei yllätysyllätys seurannutkaan mitään hyvää. Perätään yhteiskunnan toimenpiteitä, poliisia ja rangaistuksia. Hoh-Hoijaa. Oulun seudulla käydään kuumana, mutta ei idässäkään hiljaista ole.

Kielipeli muuttuvasta maailmasta

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kerro minulle kasvattajasi niin minä kerron mikä olet. Maakunnassa pysyneet perinteisten arvojen ihmiset kasvattavat ahdasmielisen juntin. Netti kasvattaa kehitysvammaisuuden, sosiopatian ja nepsyn väliä ajelehtivan huomionkipeän, sopeutumattoman sekä haastavasti käyttäytyvän suorasuun.

Seuraavaksi käännän selkäni – ei minulle tästä enää palkkaa makseta

(Kuva: Jari Kähkönen) Leipälaukku kaulassa ja lierihattu päässä kulkevalla
buutsimiehellä ilmenee ajoin ihan samanlaisia ajatuksia kuin töpselinok-
kaisella vertaisellaankin, koska hän on vain erilainen; ei varsinaisesti pa-
rempi ihminen. Uskotko sen?

Kerran; nimeämättömän valtion koulun yhden kurssin opiskelijoina, istuimme vertaisen kanssa laitoksen niin kutsutun ravintolan pöydässä ja pohdimme meitä osallistumatta kuuntelevien sihteereiden inhotukseksi vakaumuksia. Liikuimme hyvin yleisellä tasolla; miten vakaumus muodostuu, kriisiytyy ja myös muuttuu.

Kylähulluus

(Kuva: Jari Kähkönen)

Niin, kukahan se kylähullu oikeasti olikaan? Tämä iänkaiken olemassaollut ja yhä ajankohtainen ilmiö taitaa kertoa jotain olennaista vaan ei mieltäylentävää ihmisyydestä. Myös Heikki Ylikankaan viisikohtainen kylähulluustyypittely on minusta osoittautunut ajan mittaan vajavaiseksi ja sitä tulisi täydentää.

Pienten havaintojen päivänkronikka

(Kuvakaappaus LinkedIn) Tälläinen ilmantui katsomaan profiiliani.

Ohhoh. Olenpa ollut suosittu viimepäivinä. Toivottavasti moni palkaton puolipäivätoiminen hakukoneennaputtaja ei synkästi pettynyt, kun yhteys itseni sekä kaiman; hänen, joka on maisteri ja ylijohtaja, välillä paljastuu täysin sattumanvaraiseksi sekä tahattomaksi. Säästäkää rahaa ja hankkikaa oma elämä!

Kakarat, kansa ja poliitikot samaa maata – eikä se edes heitä hävetä

(Jari Kähkönen) Siinä symbolia kerrakseen; kuvassa kansantasavallan
kansanarmeijan salkku, jonka sisältöä lähinnä käytettiin pitämään sitä
kansaa kurissa totalitaarisessa valtiossa. Käskyt korvasivat mielikuvi-
tuksen ja puhdasoppisuus empatian.

Onko tämä oikeasti sattumaa? Samaan aikaan kun Kokoomus luukuttaa jo kauan toimimattomaksi tiedettyä reaganomiikkaa valumavaikutuksineen sekä etuudelta työhön -pakottamispolitiikkaa; perussuomalaiset jättävät kaverin ja kaikista maailman paikoista vielä nykyiseen Talebanin hallitsemaan Afganistaniin.

Puoli pistettä hähättelemättömyydestä

Poliisikansan edustaja Marko Kilven(kok) tavanmukaisessa Iisalmen Sanomien budjettitoiviokirjoituksessa oli inha ajankohtaisliitännäinen. Poliisin resurssien lisääminen vastauksena kaikkiin mahdollisiin ongelmiin auringon alla on maailman huonoin vitsi, mutta näemmä se on silti yhä kulussa.

Ja nyt ne taidot, välineet sekä henkilövahvuudet kuntoon!

Iisalmen Citymarketissa puukotettiin yhtä työ- ja yhtä vapaavuoroista vartijaa; tämä tapahtui joko anastuksesta epäillyn kiinnioton yhteydessä tai poliisillisella salakielellä ilmaistuna ”käyttäytymiseen puututtaessa”. Jotenkin minusta tuntuu, että olen ajatellut ja kirjoittanut nämä ajatukset ennenkin.

Miksen jaksa kuunnella

Nuoruudenammattini parikymmentä vuotta vaikutti; jossain vaiheessa lakkasin jaksamasta kuunnella, tai menetin myötätuntoni väärään paikkaan änkeämällä ängenneitä ja itse asiansa omaa tyhmyyttään sotkeneita taviksia kohtaan. Ei; en minä kyllä heitä siksi sortanut tai yhäkään aseta itseäni liioin paremmakseen.

Pam on toivoton viestinnällinen sekasotku

(Kuva: Jari Kähkönen)

Pyhänä silmääni sattui Palvelualojen ammattiliitto Pamin viestintäpäällikön työpaikkailmoitus, jota en oikeasti olisi välittänyt edessäni nähdä. Myönnän kyllä, että sellaista ne tarvitsevatkin: homman nimi on alusta asti ollut vähän hyvää tekemistä ja liikaa tyhmää ellei suorastaan hävettävän huonoa puhetta.

Graffitintorjunta

(Kuva: Jari Kähkönen)

Lähdetään liikkeelle perusteista, kuten aina turvallisuustyössä; valvottua ja hallittua paikkaa ei jatkuvasti ilkivaltaisesti sotketa. Sitä taisi yrittää myös persujen "työmies" Putkonen, joka pieraisi puhelimeen puoluekokouksessa; sekoitti turvallisuusselvityksen henkilöllisyyden toteamiseen.

Miksi suostuisin edes vaikenemaan tähtesi?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kyllä maailmaan meteliä, metsään paskaa ja nettiin postauksia mahtuu; älä ole yhtään huolissasi. Tämän kirjoitin muistivihkoon, kun kävi kiusallisen ilmeiseksi, että bloggaan nettikeskusteluista. Ei sanottavasti kiinnosta, mutta ihmisten yhteispeli tai pikemminkin sen puute voi vielä osoittautua olennaiseksi asiaksi.

Ajastaanjäänyt armeijamyönteisyys nykyihmisen riesana

(Kuva: Jari Kähkönen)

Armeijamyönteisistä ei saa selvää, että ovatko ne yhtä totisia hölmöjä kuin mille näyttävät vai erittäin kyynisen järjestelmän itsesäilyttäjiä. Olen heihin hyvin tympääntynyt; soisin tämän tekstin jäävän viimeiseksi aiheestaan, ikinä. Parempi kuitenkin jättää manaamatta, koska ei tiedä kuinka kalliiksi moinen uho vielä käy.

Turvallisuus syntyy vasta tekojen kautta

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvatekstiin metaforaa kylmyydestä, autiudesta ja syrjäisyydestä.
Mitähän hittoa olen mahtanut silloin vuosia sitten oikein ajatella, kun tämänkin ruudun
tein?

Maassa on kuulemma villitys tyhjentää kylmäasemien maksuautomaatteja. Mitäs ihmeellistä siinä on? Hälytyslaitteet saattavat puuttua tykkänään, kameroita ei katso kukaan paitsi tarvittaessa jälkeenpäin ja vielä on siunaantunut syrjäinen sijaintikin; parempaa keikkapaikkaahan saa hakemalla hakea.

Anna sinä jokaisen löytää omat vaivansa itse

Ymmärrys ihmisyydestä on ainoa oikea vastaus yhteiskunnallisen ristiriidan
rauhanomaiseen ratkaisuun. Kovempaa välienselvittelyä en toivo, kenenkään
takia.

Ihminen on opportunistinen, fatalistinen ja konformistinen eläjä, jolla on taipumusta uskoa vähän mitä milloinkin. Siihen nähden huuhaan levittäminen on yleensäkin tuomittavaa, mutta asia on erittäin vakava, jos samaa tehdään edes epäsuorasti jonkin virallisen toimijan nimissä tai auktoriteetin takaa.

Vartija poistaa kaikki henkilöt hotellihuoneesta?

(Kuva: Jari Kähkönen) Onko alue tai tila yleisön käytettävissä? Kas siinäpä kysymys.

Pohdinta käynnistyi, kun minulle mesetettiin seuraava Verkkouutisten juttu, jossa siteerattiin Ilta-Sanomien juttua, mikä oli vähintään Rantapallo -sivuston sisällön innoittama. Mieleen johtui myös muinainen Usarin Puheenvuoron kommentaattorin viisaus vartijoista toisen tahtoa toteuttavina torpedoina.

Toimimaton yhteiskunta on vakava juttu

(Kuva: Jari Kähkönen) Suomalaisten on aika lakata suhtautumasta virkavaltaansa hyväuskoisesti. Heidän on myös varottava normaalistamasta sietämättömiä poliittisia aatteita, vaikka samaistuisi-vatkin niiden levittäjään yksilöinä.

Eikö ole huvittavaa kuinka Päivi Räsäsen niin kutsuttu sananvapaus ja US Capitol Policen komitean kuultavana olleiden kokemukset 1/6:desta ovat rinnakkaiset, vaikka toisaalta myös samalla täysin päinvastaiset? Kulttuurisota ei siis vain tee kummia pakki- ja luhakavereita, mutta näyttää myös uusia vihollisia. 

Aseistakieltäytymisestä, osa 3, velvollisuus vai pikkumaista moralismia?

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä lähetettiin tilaamatta ja peruminen
vaati koko työpäivän mittaisen sähköpostinvaihdon. Oikeasta
yläkulmasta on poistettu henkilökohtaisia tietoja.

Postaussarjan kolmas ja viimeinen teksti käsittelee poliittista aseistakieltäytyjyyttä. Johan on kumma sanapari! Kuulostaako käsite ristiriitaiselta vai jo suorastaan pähkähullulta? Että jos laki tai politiikka on väärä, ei silti tuosta vain voi omalla päätöksellä jättää velvollisuuttaan täyttämättä.

Moporallaaminen kertoo totuuden sinusta ja yhteisöstäsi

(Kuva: Jari Kähkönen)

Jokakesäinen nuorison mopoilukeskustelu syttyi taas; tartun asiaan, koska koettelemuksesta syntyy helposti palikkatestin ryhmätehtävää apinoiva tilanne, joka paljastaa kiehtovasti niin omasi kuin yhteisösikin todellisen luonteen. Kysymys on nimittäin arvoista, päätöksenteosta ja rajojen asettamisesta.

Aseistakieltäytymisestä, osa 2, sinun uskontosi ja maanpuolustus

(Kuva: Jari Kähkönen)

Jatketaanpa juttua, koska postaussarjan ykkösosassa uskonnolliset sekä poliittiset aseistakieltäytyjät jäivät liian vähälle huomiolle. Sikäli, kun jotain ymmärrän; korostan kirjoittavani kanssamatkaajana enkä missään tapauksessa normita ketään miksikään. Sen sinä saat tehdä itse omasta puolestasi.

Turvallisuusalojen välinen keskustelu

(Kuva: Jari Kähkönen) Sörnäisten Elannon yläportti ja vartiokoppi olivat olleet vuosikym-
meniä poissa käytöstä sekä suljettuina koristeellisten takorautaisten kaltereiden taakse.

Vai olivat kenkää poliisista saaneet ja turvallisuusalalla olijat keskustelleet keskenään Whatsappilla? Sopii kuvaan, koska some oli internet 2.0, jota on nyt eletty vähänpäälle 10 vuotta. Olet weblogissa, joka on yhtä vanhentunut kuin keskustelupalsta eli bulletinboard. Jälkimmäisistä ”keskustelu” aikanaan alkoi.

Vaikuttavuus hapertui - enää sällit eivät kunnioita aitojannekaan!

(Kuva: Jari Kähkönen) Kovia ne kadut ovat vielä Helsinginkin puolella.

Paljon on nyt toisin kuin ennen; lentoaseman poliisina on herraskaisen Liikkuvan poliisin sijasta Vantaan katukytät, jotka eivät hevin hyväksy hiljaa hissuttelevan, hät’hätää ensembleen kuuluvan kulissimiehen roolia. Näin minä näen tämän pressipäästön, jonka YLE laajensi eetterilähetyksen sähkeeksi sekä nettijutuksi.

Vääränsorttinen seikkailuhenki

(Kuva: Jari Kähkönen) Tarpeeksi kun etsin; löysin kuvan vesistöstä sulan veden aikana.

Ollaan keskustelevinaan salakalastuksesta, mutta oikeasti taidettiin lähinnä kertoa YLE:n nykyisten toimintamallien surkeus. Kenen mielestä kelvoton kalastuksenvalvonta on yhteiskunnallinen ongelma ja mihin kaikkeen hän olisi valmis sen johdosta sitoutumaan? Puhutaan puhutaan, muttei juuri asiaa.

Kadonneen tossupiirin metsästys

(Kuva: Jari Kähkönen) Pari lehteä sitten toimituksen lämpöpatterin takaa löytyi rakennus-
työmaa-aikainen vedettävän vartiokellon tarkastusavain. Sellaisia käytettiin paljonkin
silloin, kun vartijat eivät vielä juuri töissä autolla ajaneet.

Ensin ei muunlaisia ollutkaan, sitten työpaikkailmoituksissa sekä radion kutsumerkeissä piti erikseen korostaa AUTOpiiriä ja lopulta autottomat harvenivat olemattomiin. Kunnes ne keksittiin uudestaan erillisten sekä liian hyvässä näkösuojassa olevien liikekeskusten kaivatessa ”järjestyksenpitoa”.

Muutama sana rautatieaseman jutusta tuomion jälkeen

Rautatieaseman "vartijakahakan", jossa 12 JÄR-JES-TYK-SEN-VAL-VO-JAA taltutti remuisaa muistotilaisuusseuruetta; tuomio tuli oikeastaan kyllä jo aikoja sitten, mutta minusta se antaa yhä aihetta kommentointiin. Hah, erehdyinhän tuoreeltaan jokanaisten ja -miestenkin seuraan keskustelua yrittämään.

Oletko sinä sinkku ollenkaan vai jonkinsortin parinvaihtaja?

(Kuva: Jari Kähkönen) Born to wild, eli, en tule ajoissa kotiin päivälliselle?

Alunperin Emmi Nuorgamin muka pariutumisaiheinen kolumni YLE:n netissä vaikutti minusta lähinnä keinotekoiselta yritykseltä käsitellä kaikkea muuta, muttei otsikkona ollutta asiaa. Vaan kyllä siinä ajatuksessa taitaa silti jotain perää olla, että miehet ja naiset elävät eri maailmoissa deittaillessaan.

Ätäkki kaupassa sisällä

(Kuva: Jari Kähkönen) Satuin sattumalta paikalle, kun jonkin aivan toisen
S-Marketin valaistus reistaili.

Lappeerannan Pallon S-Marketissa oli tulipalo, jota poliisi epäilee tahallaan sytytetyksi. Niinpäniin. Kuinka muutenkaan pullotettu sytytysneste alkaisi yht'äkkiä palaa? Tämä on kokolailla surkea tilanne, jota henkilökunnan myönnettävä ripeys ja osaaminen älköön pyhittäkö, sillä paljon meni pieleenkin.

Poliisiselitystä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Olemme saaneet tottua spleinaamis -päätteeseen loppuvien määreisiin; tällöin joko tosiasiallisesti alisteisessa asemassa oleva tai itsensä valheellisesti uhriuttanut yhteisön vahva keskustelevat keskustelusta. Äskeiset Itä-Suomen hovioikeuden tuomio ja turkulainen kapakkatappelu lahjoittivat minulle otsikkoni.

Aseistakieltäytymisestä

(Kuva: Jari Kähkönen) Maastopukuinen sotilaspoliisi on esimiesvallan lukko.

En tiedä; bloggaanko, koska luin Simon Elon Poliittisista mustelmista hänen onnistuneen palvelemaan Porin prikaatissa sotilaspoliisin miehistökurssiin asti tietämättä sellaisenkin olevan kuin aseeton varusmiespalvelus. Vai onko syy äsken kuulemani YLE:n radiouutiset, että Arndt Pekurisesta tehdään elokuva.

Paraatipaikka tyhjänä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Aikani jaksoin kuunnella kitinää, että miksi Kontiolahden Kirkonkylän paraatipaikkaa osoitteessa Keskuskatu 21 pidetään tyhjillään, kun liikehuoneiston edellinen haltija otti ja lopetti urheilubaarinsa. Tila esitetään ylempänä kuvattuna ulkoa; ikkunoissa näkyy keltainen mainosteippaus.

Pihan mainos ei vielä tulevaisuuttamme linjaa

Kirsi Piha julkaisi Kenen Kokoomus -pamfletin, minkä voisi sivuuttaa irvaillen vähäverisestä lasileukaliberaalista, joka paetessaan tosipaikassa paljasti, ettei ole minkäänsortin kunta- tai poliittinenkaan johtaja vaan silkka uusimman talouden yritysvalmentajaklovni. Eipäs mennäkään sen matalimman aidan ali!

Saat mitä saat ja se on mitä on – sellainen on ihmisluonto

Olin juuri kaupasta palanneena lakannut nauramasta Varustelekan jumalattoman hauskaa coputtamista hollantilaisesta paitaylläristä, kun kuuntelin Novan Retroperjantai 2.0:aa; DJ Matti Airaksinen ei saattanut soittaa tulevalle alokkaalle Raptorin Armeijaa. Siispä inspiroiduin ihmissuhteista ja vuorovaikutuksesta.

Miksi kukaan ei puolusta hyvinvointivaltiota?

Poliittisen (kesä)keskustelun tärkeimmät asiat ovat olevinaan väitetty hallituksen kaatuminen ja kenestä tulee Perussuomalaisten puheenjohtaja. Juuri siksi niillä ei ole mitään merkitystä, koska kaikkein keskeisimmistä isoista asioista ollaan yhtä mieltä; eletään hyvinvointivaltion romutuksen/jälkeistä aikaa.

Oikeus tulla unohdetuksi

Ah kuinka ihqua, että helsinkisen vartiotoimiston yövuoroinen sisällä työntekoa esittävä googlettelee huvikseen ja päätyy minun blogiini. Toivottavasti emme ole vanhoja tuttuja; kaikenmieluiten emme ole koskaan tavanneetkaan ja näin asiat ovat vastakin. Sellaista oikeutta tulla unohdetuksi minä toivon itselleni.

Riittääkö syntipukki/olkiukko vai muuttuuko järjestelmä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Fantasiana DDR:n poliisin hihamerkki Jugoslavian ilmavoimien
pilotin kypäräkassin kyljessäkin on ok. Mutta älä väärennä historiaa äläkä hallusinoi.

Entinen konstaapeli Derek Chauvin sai Minneapolisissa 22 vuotta vankeutta George Floydin surmaamisesta. Syystäkin; hän, jonka olisi tullut johtajuudellaan estää tragedia, oli itse sen suurin aiheuttaja, polvi uhrin niskassa. Bloggaan nyt kysyäkseni, että mikä oikeasti muuttuu vai syntipukkiako yksin kaivattiinkin?

Liian alhainen peli

Joskus luulin puheita pelaamattajättämisestä voittaakseen pelkuruudeksi tai kohtalonpalvonnaksi; puuhasteluksi, johon en ikinä itse sortuisi. Mutta olisiko sittenkin niin, että ei sitä täysin perättömästä asiasta näin puhuttaisi? Siihen päädyin, kun tapojeni mukaisesti torstaina paikallislehtiä luin.

Vitsiytyvä sotilaspoliisi järjestelmäkriisin merkkinä

Iltalehti ja Yle uutisoivat humalaisten Karjalan prikaatin varusmiesten esiintymisestä Vekaranjärvellä viikonloppuna. Vitsiytyvä sotilaspoliisi viitoittanee tien yleisen asevelvollisuuden loppusuoralle? Taitaa yhä olla turha odottaa itsekritiikkiä vaikkei enää pystytä pitämään kurissa omiaankaan.

Ei hankkeita vaan uudelleenajattelua

Oletteko kuulleet Yhdessä Yksinäisyydestä Yhteisöön -hankkeesta? En minäkään ennen kuin luin siitä tiesmistä ovenpielestä tai ilmoitustaululta. Hienoa; taas vaihteeksi on ponnistettu uhkapelureiden rahoilla korjatakseen toimimattoman yhteiskunnan jäsenilleen aiheuttamia vahinkoja. Kovasikajuttu!

Armeija ylitti älyttömyyden rajan hijabin mitalla

(Kuva: Jari Kähkönen)

Sattuipa silmääni paperi-Viikko P-K:n pääuutissivun alareunassa kolme viikkoa vanhaan FB-postaukseen perustuva uutinen, jossa Savo-Karjalan Demarinuorten Mette Puumalainen vaatii islaminuskoisille naissotilaille hijabin käyttöoikeutta. ”Puolustusvoimat” syrjii eikä asevelvollisuuskaan ole oikeasti yleinen. Ihan tosi!

Kuka lehtesi oikein lukee, osa 2?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kynämiehen vanha ja uus'. Linkkuveitsellä teroitettu kirjoitusko-

neen korjauskynän jämä; valokuvattu pöytävalaisimen alla, läppärin näppiksellä ma-

kaamassa. Kaikki kolme jätettä hävitettiin aikanaan asianmukaisesti, mutta linkkarin 

kohtaloa en kyllä jaksa varmasti muistaa; se olikin niistä ainoa, minkä olisin välittänyt 

säilyttää.

Vuosituhannen alussa tein pahemman kerran virhearvion, kun luulin yksityisen turvallisuusalan kasvaneen kyllin kantaakseen oman median. Että voisi olla olemassa muutakin kuin firmojen mainokset, herrojen "lehti" ja liiton viesti, koska vast'edes keskustelua käytäisiin moniäänisesti sekä useampiin suuntiin.

Kuka lehtesi oikein lukee, osa 1?

(Kuva: Jari Kähkönen) Paikallislehdet saattavat olla herttaisen pihalla asioista, koska niiden
tekijät ja lukijat eivät enää ole yhteisönsä valtavirta tai edes tiedä missä se kulkee.

Politicon Jack Shafer kolumnoi sattuvasti paikallislehdistön vaikeuksista. Jos ei luule itsellään olevan syntymäoikeutta leluihin, ylläpitoon ja terveyttä sekä toimintakykyä edistävään viriketoimintaan; sietää kyetä esittämään itselleen kysymys, jonka panin tämän tekstin otsikoksi.

Kolme kommenttia somekeskusteluun Joensuusta

(Kuva: Jari Kähkönen)

Oheiset turvallisuutta sivuavat aiheet sattuivat silmään Vanhusbookin puskaradioryhmässä, jota suostun korkeintaan lukemaan, mutta en ikinä kommentoimaan. Pohjan ohuudesta huolimatta päätin kirjoittaa niistä blogitekstin, koska minun mielestäni aiheilla on yleisempää merkitystä.

Taaskin Lintuvaarasta

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kuuntelin Ylen Takaisin Pasilaan -podcastin, koska siihen oli tyrkytys julkisen palvelun etusivulla, jota valitettavasti joudun seuraamaan päivittäessäni itseni uutisilla. Johan oli häkellyttävän asiaköyhä, tunteileva sekä yksipuolinen Vallikallion K-Marketin turvamyyjätehtävän käsittely. Palaan nyt vanhaan asiaan, kun sitä oikein kerjäämällä kerjätään.

Älä sinä siinä silmäpeliä pelaa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Anteeksi, minunko on syy jos sinulta puuttuvat niin rahat, rohkeus kuin tyylitajukin? Tuohon tyyliin tekisi ajoin mieli töksäyttää kyttääville landepaukuille ja kirkonkyläläisille, joiden keskellä asun nyt seitsemättä vuotta. Mutta sitähän en tee, koska silloin höntit luulevat, että haen seuraa tai keskustelua.

Älyllinen laiskuus yhdistää kieron mobilisoinnin voitontavoitteluun

Suomi ei ole kahtiajakautunut myrkyllisen julkisuusyhteiskunnan Amerikka. Identiteettipolitiikaakin pelataan vain vähän, mutta tämän kulttuurisodan kädenlämpimyys ja minimaalinen kuplautuminen eivät kelpaa Jari Tervolle aamiaisgatesta eivätkä aktivisteille ynnä hyväntekijöillekään Lintuvaarasta.

Ihminenhän ymmärtää mitä itse haluaa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Siinä kuin keskustelun kääntämistä höhöhööksi lapsellisella sanaleikillä, ilmenee myös väitettyä ymmärtämättömyyttä. Mokoma taukojumppa on kuin ilmeinen spurgu pyytämässä kulkuohjetta hotelliin, tai kissa naukumassa takaovella, jonka toisellapuolella olevassa asumuksessa ei varmasti ole ikinä käynytkään.

Ihmisellä on itseisarvonsa persuilemattakin

(Kuva: Jari Kähkönen)

Minä lähden, kun olen valmis; sinun ei pidä luulla liikaa viehätysvoimastasi, määräysvallastasi tai kyvystäsi uhata voimankäytöllä. Niinikään; tarvitsen elääkseni ja ollakseni vain tiettyjä harvoja asioita sekä ihmisiä, joten sinä, työmaasi, kyläsi ja maakuntasi saatatte olla korvattavissa helpommin kuin luulitkaan. Pärjään ilmankin.

Halla-aholaisessa ”terveessä tasapainossa” ei ole mitään tervettä

(Kuva: Jari Kähkönen)

STT uutisoi Jussi Halla-ahon puheesta Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa. Voihan hyvä tavaton tätä ihmisvihan, ulkomaalaispelon sekä käskytyskapitalismin rynnistystä. Kuinka yksikään työläinen saattaa häntä tai puoluettaan äänestää? Edes kaunaiset tai eksyneetkään.

Älkää unohtako vahingontekoa!

(Kuva: Jari Kähkönen) Lapset ja nuoret eivät ole tyhmiä; he puhuvat
kyllä keskenään näinkin ikävistä aiheista. Mistä luulette rötöspiikin
saaneen alkunsa?

Jopas nyt jotain! Tämähän on suorastaan sesonki, kun tulee samana päivänä toinen bloggaus, mutta silloinhan on kirjoitettava kun on aihe kuuma. Otsikon lahjoitti Radio Suomen Itä-Suomen iltapäivä, jota juonsi Tapio Räihä ja toimittajana oli Susanna Pekkarinen. Lelukaupassa ilmeni rötöspiikki.

Olisiko tämä hätistelyjuttu?

Jatkan eilistä juttua spekulatiivisesti ja osin vanhoja aikoja muistellen. Hätistelyllä viittaan valtuuksien suuremmaksi puhumiseen, opportunismiin, loukatun suostumukseen  ja kenttäsikatemppuun. Olisiko Espoon Lintuvaarassa oltu joronjäljillä, mutta toisin kuin yleensä; nyt kalahtikin omaan nilkkaan?

Häiriintynyt empatia tarinatalouden ilmiönä

Perä-Espoossa, jossain siellänurkin kuin Lintuvaara alkaa helsinginpuolisiksi Reimarlaksi ynnä Konalaksi muuttua; on suoritettu valtakunnalliseen julkisuuteen päätynyttä(1,2,3,4,5) turvamyyjätehtävää kaupassa sisällä. Asia on koskenut näpistyksen yritystä, mutta tämän lisäksi poliisi tutkii asiaa myös pahoinpitelynä.

Turvallisuuden kadotessa hyytyy talouskin

Nyt on tämäkin nähty! KGB teki provokaation kansainvälisessä ilmatilassa matkanneessa Ryanairin Ateena-Vilna reittikoneessa. Hämäyksen jälkeen alus pakotettiin turhaan hätälaskuun Minskissä, jossa toimittaja ja oppositioaktivisti Roman Protasevitsh pidätettiin pelleilyturvallisuustarkastuksessa.

Jos kaikki eivät saa jotain, jäät itsekin täysin ilman

Helsingin Kivinokan kesäteatterin johto muokkasi klassikkonäytelmä Upponallea uhkausten ja häirikköpalautteen vuoksi. Ruotsin Nässjössä tapahtui kirjaimellinen murhapoltto sekä Eskilstunan autonpolttoturneen jälkeen seurasi haistattelua. Ohhoh. Kylläpä vapaata maailmaa koetellaan nykyajassa.

Mitä haluat?

Pohdinta käynnistyi, kun luin Kalemaan kirjoittamaa Palmgren-elämänkertaa 1950-luvun alkuun asti, jolloin tämä oli SKDL:n Vapaan Sanan päätoimittaja. Kirjoitin vihkoon kaksi kysymystä. Haluatko olla oikeassa kaikesta vai valtaa? Teetkö lehteä, jossa lukee mitä tapahtui vai mitä olisi voinut tapahtua?

Ei poliisin rikosoikeudellista suojaa ensihoitajille

(Kuva: Jari Kähkönen) Jos ei ole vehkeitä eikä taitoja, ei pidä saada valtaakaan.

Monastiko on sanottava, että jos ei ole poliisin taitoja eikä vehkeitä; ei pidä saada sellaisen valtaakaan? Sanon tämän kyllä mielelläni uudestaankin. Älköön kuitenkaan väärinymmärrettäkö; en missään tapauksessa kiistä ensihoitajien ihmisarvoa tai vähättele heihin kohdistuvaa väkivaltaakaan.

Ajattele uusiksi; ymmärrä maailman, tarpeiden ja ihmisten muuttuminen

(Kuva: Jari Kähkönen)

Seurailin lauantain kuluksi muiden pussinperällä asuvien ikäloppujen lailla Vanhusbookkia, jonka kahdessa paikallisessa puskaradioryhmissä viestiteltiin Kontioniemen ampumahiihtostadionilla sijaitsevan nuotiopaikan tärvelemisestä. Savutorvea oli poltettu ja siihen oli kirjoitettu asiattomuuksia.

Yllättää, ei yllätä…

(Kuva: Jari Kähkönen)

Yle Kuopion Anna Ronkainen yllätti; asetti vartioimisliikkeen vartijan asiantuntijaksi alueellisissa tv-uutisissa ja nettijutussa. Mutta se taas ei yllätä vähääkään, että Joensuun Toriparkissa tyhjennettiin ilkivaltaisesti kolme jauhesammutinta, mutta kaikki muut tiedot paitsi havaintoaika puuttuvat.

Kohti avoimempaa, vapaampaa ja moniäänisempää sekä -ilmeisempää yhteiskuntaa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Armeijalla ja poliisilla oli julkista vastoinkäymistä; MPK:n taloussotkut eivät näet ota loppuakseen, sekä niin kutsuttu poliisin virkamiesoikeudellinen kurinpito tempoilee naurettavasti omansorttisensa sokeuden vallassa. Vai ovatko ne sittenkin vain merkkejä tulevasta uudesta ja toisenlaisesta yhteiskunnasta?

Yksityinen turvallisuusala tarinana

(Kuva: Jari Kähkönen) Olisiko pitänyt ehkä olla
verkkojulkaisulupa, päätoimittajahyväksyntä
ja toimittajakortti? Tai sitten sosiaalidominanssi
sekä autoritaarisuus vain hiersivät liikaa sanojaa.
Terveisiä trolleille!

Vast’ikään päästin käsistäni Kertomuksen vaarat – kriittisiä ääniä tarinataloudessa -kirjan, joka inspiroi pohtimaan yksityistä turvallisuusalaa tarinana. Ajattelepa vitsiä, jonka punchline on kuitata juttuun tahallaan ujutetusta epäsuhdasta huomauttajalle ”hei, kuka tätä vitsiä oikein kertoo, sinä vai minä?”.

Poliisin toiminnan sietämätön keveys

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämän kuvan minä silmässäni näin kerran vuosia sitten muualla
huoltoaseman pihalla. Rekisteritunnus irtosi retusoimalla, mutta polkupyörä jäi harmil-
lisesti paikoilleen siitä huolimatta.

Virityin kirjoittamaan tämän tekstin jo päiviä sitten, kun Aseman lapset ry:n Pietro Saari loihe lausumaan YLE:lle, että media tekee ganstereista julkkiksia ja sen vika kai on sitten nuorten viranomaisepäluottamuskin. Sitten tuli perjantai, jolloin Helsingin poliisista löytyi luvattomanoloinen romanirekisteri.

Hyvä pseudohistorian vastustaja, varo ’mikä luulet olevasi’ -efektiä

Olenhan minä toki sen verran elämää nähnyt mies, ettei aihe ole vieras. Edessäni on puheltu korskeita ”henkisestä raiskaamisesta”, jonka väitettyjen ylivuosisataisten vaikutusten lievittämiseksi on tuotava esiin silkkaa satua maamme loistavasta menneisyydestä ja omaperäisestä itsepuolustuslajistakin.

Maailman lehdistönvapauden päivänä vuonna 2021

Pistämättömästi ajankohtaan sopivasti Yhdysvalloissa laitettiin kuunvaihteessa markkinoille Republikaanipuolueesta eroamaan kehottava mainos. Rinnastus islamistiterroristien sekä mellastavien ressukoiden välillä harhaanjohtamisineen, syrjäytymisineen ja katkeruuksineen kylmää. Totuus on kullanarvoista, todellakin.

Siveä keskiluokkainen vetoomus hyvän puolesta, kun kaikki ympärillä horjuu

Tämän minä ajattelin, kun eilisnä vappuaattona YLE Itä-Suomen iltapäivän juontaja Tapio Räihä puffasi ylihoitaja Katja Ahosen bloggausta Siun soten netissä. Luin myös juuri Anna Kankila et al:n Työstäkieltäytyjän käsikirjan, josta opin yhteiskuntamme käsityksistä työstä ja piilevistä valtarakenteista.

Poliisin tarpeetko ratkaisevat kuulustelujen tallentamisen?

Toki. Onhan Suomi pieni maa, rahkeita vähän ja kaikki tuntevat toisensa; tämä aiheuttaa ajoin suorastaan naurettavaa mielipiteenkapeutta sekä hienotunteisuutta. Mutta kyllä Pekka Lehtisen Julia Korkman -haastattelu keskiviikkoiseen MTV:n Rikospaikka -ohjelmaan oli silti omansorttisensa yliveto.

Asiaa olkalaukusta ja vähän sen vierestäkin

(Kuva: Jari Kähkönen) Sotasukupolven mielestä vakavastiotettavalla
ihmisellä saattoi olla vain salkku tai selkäreppu; muu oli pahasta.

Viimeaikoina perinnemediassa on ollut juttuja roadmaneista, puukoista, ryöstöistä sekä olkalaukuista. Joo, ymmärränhän minä; tämä kulttuurimurros oli tulollaan vuosi sitten, kun hamstrauksen tähden perunatkin piti käydä ostamassa Prismasta. Keskellä käytävää oli räkki, joka oli täynnä Side Bageja.