Yksinäisyys

(Kuva: Jari Kähkönen)

Loppuviikon YLE:n sisältövirrassa on ollut y-sanaa. Minä en ole yksinäinen enkä kaipaa ympärilleni hovia viihdyttämään, puolituttuja morjestelemaan tai etenkään jotain paras...anteeksi...sosiaalisia seuraajia luulemaan meidän olevan ystäviä. Ei kiinnosta. Turpa kiinni. Katse poispäin ja pysykin etäällä.

Olehan vouhottamatta

Pakollista prosessia ei pidä väärinkäyttää ajanvietteeseen tai tunnehuoltoon.

Kyyninen toimittajasetäkin on vaikeana Koskelan teinikidutusmurhan kaltaisen hirvittävän kierteen päätteeksi kuolleen lapsimarttyyrin äärellä. Mutta parhaansa pitää yrittää; kuka muukaan asettaisi asian paikalleen, laittaisi merkityksen minne merkitys kuuluu ja erottaisi olennaisen epäolennaisesta? Sehän on yleinen etu!