Tunneäly

(Kuva: Jari Kähkönen) Vakiintuneen toimituksellisen käytännön mukaisesti kuvan ja tekstin välinen suhde on sattumanvarainen tai täysin puuttuva.

Johan on maailma malliinsa päässyt, jos Jussi Halla-ahoa tarvitaan Sanna Marinia kritisoimaan, mutta – totisesti – Pasi Koivumaan kaltaiselle ikämiessarjan maakuntalehden päätoimittajalle se ei näytä samalta kuin toisille. Kyllä. Hän oli se, joka kirjoitti tunneälystä.

Ihminen: Elä enemmän, tee vähemmän kontenttia – äläkä trollaa vaan opettele käyttäytymään

(Lähde: kuvakaappaus Meta/Facebook) Miksi tämä on tässä? No, kun
tuollainen nyt vain sattui jäämään käteen ja se jotenkin sivuaa aihetta.

Olinko tosiaan laittanut pöytälaatikkolistaukseen ”someitsesensuuri”? No, voihan omg ja vielä kvg:kin! Nimittäin; eihän tuon äärimmäisen teeskentelevän poseeraavaisen täysfeikin elämänmuodon harjoittajilla ole selkärankaa lainkaan. Se on nolo totuus, jos joku koettaa olla paras versio itsestään.

Kaiken saa tehdä, muttei jäädä kiinni eikä ainakaan tulla nähdyksi häviäjänä?

(Kuva: Jari Kähkönen) Se Tavallinen Tarina, kauan sitten ja toisessa paikassa.

Luin Hesarin profiilin Timo Vornasesta kirjastossa viikonloppuna, kun Karjalaisen netin maksumuurintakainen ylösnosto siihen yllytti. Aiheesta bloggaaminen varmistui, kun arkena Maikkarin rikostoimituksen netissä uutisoitiin hänen jatkaneen juttua Facebookissa sanoen kuitenkin vain vähän olennaista.

Lakeja ei eteen heittämällä säädetä eikä sote-valiokuntakaan ole koko Eduskunta

Tietäisipä, että ovatko väitteet Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan työkuormituksesta totta. Se voisi todellisuudessa olla turvallisuusongelma, joka vaatii parlamentaarisen immuniteetin tilapäistä murtamista. Tämä demokratian suojamekanismi ei ole häirikköä, uhkaajaa tai rikoksesta epäiltyä varten. 

Ei näkisi eikä mielellään tekisikään, mutta vapaassa maassa on silti oltava valvontaa

(Kuva: Jari Kähkönen) Vakiintuneen toimituksellisen käytännön mukaisesti
kuvan ja tekstin keskinäinen yhteys on täysin sattumanvarainen tai tahaton.

Olivatko Eduskunnan turvatoimet aina jonninjoutava performanssi, vai tuliko niistä sellainen vasta viimeaikoina, kun päätyivät julkisen keskustelun aiheeksi? Valitan, mutta joudun silti esittämään tämän kysymyksen, sillä ilmeisesti tärkeitä asioita hoidetaan niin aneemisen mitääntekemättömästi.

Eduskunnan mielenosoitukset

Panin osuuskaupan bonuksen teatterireissulla Joensuussa Moleskinen kraft- eli kanneltaan pahvinvärisiin cahier-vihkoihin. Sellaisen sivulle näyn tallentaneen huvittuneen huomion halla-aholaisen eduskunnan mielenosoituspaheksunnasta, jota kuitenkin – onneksi – ovat kykenemättömät kenellekään kostamaan.

Valtaväestöksi itseään luulleet pärisevät asemanmenetyksen pelosta ja häpeästä

Kyllä taas sai kuulla ääripäistä, jakautuneisuudesta, kohtaamattomuudesta ja keskustelusta kyllikseen Itsenäisyyspäivänä; olin ruokavieraana kodissa, jossa oli lineaaritelkkari auki. Presidentti Niinistö muisteli vielä illalla vastaanoton aluksikin papin kirkossa saarnanneen, jottei pidä asettua toisen yläpuolelle.

Miksi kukaan ei puolusta hyvinvointivaltiota?

Poliittisen (kesä)keskustelun tärkeimmät asiat ovat olevinaan väitetty hallituksen kaatuminen ja kenestä tulee Perussuomalaisten puheenjohtaja. Juuri siksi niillä ei ole mitään merkitystä, koska kaikkein keskeisimmistä isoista asioista ollaan yhtä mieltä; eletään hyvinvointivaltion romutuksen/jälkeistä aikaa.

Halla-aholaisessa ”terveessä tasapainossa” ei ole mitään tervettä

(Kuva: Jari Kähkönen)

STT uutisoi Jussi Halla-ahon puheesta Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa. Voihan hyvä tavaton tätä ihmisvihan, ulkomaalaispelon sekä käskytyskapitalismin rynnistystä. Kuinka yksikään työläinen saattaa häntä tai puoluettaan äänestää? Edes kaunaiset tai eksyneetkään.

Perussuomalainen hörhö- ja hullumagneetti

Luetko Perussuomalainen -lehteä ja näitkö Jussi Halla-ahon kolumnin numerossa 3/21? Enpä olisi uskonutkaan; ohi se olisi mennyt minultakin ilman vahingossa eteen sattunutta Iltalehden nettiylösnostoa. Käsitäthän etten nyt kirjoittaessani tietenkään nimittele ketään yksittäistä henkilöä? Onko varma kanssa? Hyvä!

Perussuomalaisuus on tyhjä arpa

Maamme käy näinä keväinä kuntavaaleihin, joissa valittavat tulevat tekemään painavia päätöksiä ihmistä lähelle käyvissä merkittävissä asioissa. Luonnollisesti ehdolla on kaikentasoisia ihmisiä; on myös liikkeitä, joiden sanoma on vähemmän kuin rakentava – toisinaan suorastaan vaarallinenkin.

Ja nytkö muka Suomen julkinen tila paremmakseen puhdistuu?

(Kuva: Jari Kähkönen)

Anteeksi vaan; en ota tosissani suomalaisten valtavirran poliitikkojen pitkänaamaisen totista puhetta Yhdysvaltain Washington D.C:n tapahtumista. Nytkö Suomen julkinen tila puhdistuu vihasta, nationalismista, rasismista, populismista, valehtelusta ja omaneduntavoittelusta? Älkää naurattako.

Perussuomalaiset roskaväen pan-liikkeenä ja evankelikaaliset lähtötelineissään

Turun persukansan pomo Jyrki Åland päästi rasistisen aivopierun; toivotti maahanmuuttajavaltaiselle itälähiö-Varissuolle Korona-epäonnea. Julkisesti aiemmin vain avioerostaan ja laulunlahjoistaan tunnettu oululaispoliisi Petrus Schroderus pyrkinee seuraavaksi evankelikaalisten kiljukaulaksi.

Epäoikeudenmukaisen herrakerhon päivät ovat luetut

(Kuva: Jari Kähkönen)

Harva saa kiinni ajatuksesta, jos sanon että ammattiyhdistysliike on epäoikeudenmukainen herrakerho toisennimisenä. Sitä se kuitenkin on; puheet ja toiminta ovat jo pitkään menneet räikeästi eriteitä, mutta uusimmat haasteet eli alipalkkausjutut ja kepulainen ränkytys ansiosidonnaisesta ovat tosipaikka.

Etninen profilointi, valkoisen miehen tuska ja äärioikeiston rynnistys

(Kuva: Jari Kähkönen) Poliisi on aina olemassaolevan sosiaalisen järjestyksen
takaaja; moinen ei ole koskaan mikään pyhimyksen tehtävä.

Luin Ossi Nymanin kirjan Patriarkaatti, joka päräytti paristakin eri syystä. Harvoin olen lukenut vastaavaa graafista väkivaltaa, mutta myös sen harjoittajien yhdenvertaisuuden pilkka ja oikeusvaltiodenialismi oli lakonisessa vähättelevyydessään pysäyttävää. Tämä taitaa olla ajan merkki, valitettavasti.

Jussi Halla-aholla ei ole mitään asiaa valtionjohtoon

No, kirjoitinpa Mikko Niskasaaren Facebook-seinälle kommentin jatkoksi ketjuun, jonka alustuksena oli hänen Maria Asunnan Suolen Uutisten nettiin kirjoittamaa juttua arvosteleva blogimerkintänsä. Olin samaa mieltä ensinmainitun kanssa; jutussa oli poliittisesti sopiva päälleliimannainen, joka teki huonoa tai suorastaan kaatoi sen.

Liberaali demokratia ja yhtäläinen ihmisarvo ovat ainoa toivomme

(Kuva: Jari Kähkönen) Yhteisöllisyyttä esittävä valokuva ostoskeskuksella, jota ei
enää ole olemassa.

Saatan tuntua vieraalta, kuin olisin toiselta planeetalta, mutta kyllä minä ymmärrän sinua silti. Meillä ei kansa- ja ihmiskuntana näet muuta toivoa olekaan kuin liberaali demokratia sekä kaikkien yhtäläinen ihmisarvo. Sitä eivät kaikki tällä viikolla muistaneet ja useat taisivat silloinkin vain suorittaa niin sanotusti viran puolesta.

Reaaliaikamaailma vaatii uudenlaista auktoriteettiä

En koskaan pitänyt Jyri Paretskoin tolkunihmistekstistä. Tyhjänpäiväisyys, yhtäältä-toisaalta -jossittelu, rohkeus kateissa, en ole rasisti...mutta ja niin edelleen; näin minä siitä ajattelin. Kehdata nyt käydä noin sormi pystyssä opettamaan vailla superstaran asemaa; taisi mies saada ansionsa mukaan ainakin joltain osin.

Totuuden versioituessa tasapainoisuus ja yleinen etu haihtuvat

Ajoin sitä ihmettelee itsekin, että kuinka vähän eroa journalismin ja juoruämmäilyn välillä on; sen verran pahasti on nimittäin sekaannuttu draamaan tai markkinointiin. Esiin nostetaan ongelmia, mutta sisältö voi olla hyvinkin ohut ja yhteiskunnallinen merkitys puuttuu tykkänään. Postmodernin pelleilyn aika on ohi.

Keskusta ei ole työväenpuolue, eivätkä ole Perussuomalaisetkaan

(Kuva: Jari Kähkönen) Loistavaa polkua ei saa katkaista; siitä ei saa edes
puhua pahaa, tätä on Keskustan politiikka Sanna Marinin hallituksessa.

Maailmamme jakautuu jokseenkin suhteettoman epätasaisesti omistaviin ja omistamattomiin. Moni luulee olevansa ensinmainittuja, koska haaveilee, ostaa ja ennenkaikkea äänestää itseään paremmaksi. Todellisuudessa sellaisen rahat ovat vain lykättyä velkaa ja niin sanotut omistuksetkin pelkkä rasite. Virhetikki, myönnä pois!