Minä pidän Tokmannin ”yksityissakotusta” ensisijassa fuulana tai aivopieruna

YLE:n rikos- ja oikeustoimittaja Päivi Happonen jatkaa juttua netissä; turvallisuuspäällikkö Jukka Oinosen vuosittainen tapausmäärä kerrottuna ”Tornion huippukeikan” selvittelykuluilla – lisäksi kysytään muista kaupoista, että miten teillä. Köyhää. Ei osata kysyä olennaisia kysymyksiä eikä hakea vastauksia.

Onko jokaisesta tapauksesta olemassa rikosilmoitus ja mitä tietoja sekä tutkintatoimia esitutkintapöytäkirjasta löytyy? Päätettiinkö tutkinta syyttäjälle lähettämättä, kuka teki päätöksen ja miten perustellen? Nimittäin; ellei löydy verestä kiinniottoa, juttu ontuu ja pahasti. Kiinniottajalla taas pitäisi olla valtuudet tehdä vapautuspäätös.

Esimerkiksi nämä pitäisi tietää, jotta voidaan päätellä kestääkö minun työhypoteesini, että asianosaiset ovat sopineet asian keskenään. Se ei kestä, jos rikosilmoitus tehtiin pelkällä oman henkilökunnan jälkikäteisellä valvontatallennekatselulla, sekä muutenkin täysin tekoälymäisen kaavamaisesti toimien; tällöin yksityissakotus voi olla totta.

"Ovatko asianosaiset sopineet asian keskenään vai onko tämä todellakin yksityistä sakottamista?"

Mitä tarkoittavat mainitut vartiointikulut? Minun on näet nyt pakko kysyä spontaanisti takaisin – onko Tokmanneissa muka muutakin kuin autollaliikkuvan vartijan sillointällöiset käynnit? Niitä kutsutaan päivystämiseksi; käytännössä tämä siis kävelee kaupan ympäri ja sitten seisoksii aikansa näkyvillä.

Niinno – puhelin on keksitty ja voihan olla hälytyspainikekin. Saatetaan siis saapua paikalle, kun henkilökunta ilmoittaa jonkun anastaneen, pettäneen, rikkoneen eli tehneen muun – vankeusuhkaisen tai erikseen nimetyn rikoksen, – josta verekseltään sekä pakenemasta tavatun saa ottaa kiinni. Nojoo. Jos ja jos.

Mikäli nimittäin päätettyä rikostutkintaa ei löydy; pitäisi silti olla virallisesti tapahtumailmoitukseksi kutsuttu vartijan raportti – ehkä myös erillinen anastusilmoitukseksi kutsuttu tarkennelehti. Kuinka muuten on langettavan tuomion edellyttämällä varmuudella osoitettu, että näpistys on todellakin tapahtunut?

"Kuinka muuten on langettavan tuomion edellyttämällä varmuudella osoitettu, että näpistys on todellakin tapahtunut?"

Jokatapauksessa; kiinniotto on niin rajusti yksilön liikkumisvapauteen ja toisinaan myös ruumiilliseen koskemattomuuteen kajoava toimenpide, että sitä on liki mahdoton tehdä salassa. Vartioinnin tuloksellisuutta seurataan myös aina – kaupassa näin on korostuneesti hävikintorjunnan tähden – sisäisiä tilastoja täytyy siis löytyä.

Lisäksi on unohtunut, että emme nyt seikkaile Antto Terraksen Stockmann Yardin sivuilla, minkä ”pokatkin” olivat kuulemma parempaa väkeä. Kaikki vähittäiskaupan rikolliset eivät näet ole huonoon kohteluun reagoivia keskiluokkaisia tyyppejä – useimmiten on täysin päinvastoin – ja niiltä ei muuten sitten irtoa rahaa lainkaan.

Kyseenalaistan turvallisuuspäällikön sanoman laskutettujen määrän; noin monta kuuliaista maksajaa ei yksinkertaisesti ole tämän maailman todellisuutta. Joko yritettiin uhota journalisti hiljaiseksi – luku on siis fiktiota – tai se perustuu toistaiseksi tuntemattomiin muihin syihin – en kyllä tosin keksi mihin.

"Kyseenalaistan laskutettujen määrän; noin monta kuuliaista maksajaa ei yksinkertaisesti ole tästä maailmasta."

Yritetäänkö näpistyksestä kiinniotettua rahastaa häpeänsä hetkellä painostamalla? Työnnetään pokkana lasku käteen, vaikka ei ole lainkaan ilmeistä mistä maksetaan. Jos toiminta on asianmukaista; silloinhan poliisin ei pitäisi olla kuvassa lainkaan, koska muuten se ei enää ole sopimista vaan tosiaankin yksityissakotusta.

Niinno – onko sopimus syntynyt oikeudellista termiä satiirisesti käänteisesti käyttäen – kunnianmukaisissa ja arvokkaissa oloissa? Tai – laillisuusvalvojatyyliin – oliko asianomaisella tosiasialliset edellytykset harkita asiaansa vapaasti? Ehkä sitten on, jos asialla oli ollut oma lapsi ja lasku tulee vasta kolmen kuukauden päästä.

Päivi Happoselta puuttuu selvästikin tietoa; pitäisi olla Tokmannin koko kuva niin turvafirmasta, poliisilta, syyttäjältä, käräjäoikeuksista kuin ulosotostakin. En usko yksityissakotukseen – todennäköisempää on, että tämä on näennäisovela peli anastusten tekijöiden vähemmistönvähemmistön kustannuksella. Fuulaa. Aivopieru.

"Pidän tätä näennäisovelana pelinä anastusten tekijöiden vähemmistön vähemmistön kustannuksella."

Vaan – nyt kun kuviota tarkemmin pohtii – muistuu mieleen toinenkin ”voimakkaan näkemyksellisen” omistaja-operaattorin yhä pitämä kauppa, Kärkkäinen. Vuosia sitten Palvelualojen ammattiliiton lehti paljasti sieltä vartiointikulujen laskuttamiseksi kutsutun jutun, mutta seuranta puuttuu – lopettivatko ne sen vai ei?

Siksi on hyvinkin selkeästi yleisen edun mukaista, että asia katsottaisiin loppuun asti, koska YLE:n Päivi Happosen taaskin esiin nostama helsinkinen kummallisuus – näpistyskäräjöinti – kertoo aiheen olevan yhteiskunnallinen ongelma. Tekojen haitallisuutta ja alhaisuutta vähättelemättä; vuoksensa ei silti voi tehdä mitä hyvänsä.