Tahtoi katsoa kulissieni taakse

Olin menossa ostamaan pahviin pakattua levy- ja rimakasaa, josta tuli piironki kuin nyt nököttää kirjoituspöydästäni oikealla. Halusin vatsavaivalääkettä; sitä silmälläpitäen olin ostanut jo pullovedenkin, kun apteekista poistuesssani jouduin yht’äkkiä keskustelemaan yksityisasiasta, jota kysyjän ei pitänyt tietää.

Toisten asioista keskustelemisesta

Ai, somekeskustelu oli sinusta lynkkaamista, joten päätitpä osallistua siihen mielenterveysaiheisine vihjailuinesi. Hyvä sinä. Toivottavasti olet tylsää elämää pakoileva tavis etkä ammatinharjoittaja, joka työskentelee oikeiden ihmisten kanssa oikeissa elämän ongelmatilanteissa. Muutoin; säälin asiakasparkojasi.

Te sen päätätte, mitä täällä tapahtuu tai ei tapahdu

Lähimenneessä minulla on ollut lukuisia kertoja aihetta moittia pohjoiskarjalaisia tietämättömyydestä, vähättelystä, vahingonilosta, arvailusta ja feikistä nostalgiasta, kun puheena ovat olleet rikokset tai järjestyshäiriöt. Mutta osataanhan täällä näemmä toimia oikeinkin, jos vain halutaan. Te sen päätätte.

Ala-arvoista

Ala-arvoista huomenta, hyvät lukijani, joita on nyt tavallista nollaa kävijää enemmän. Näinhän on ollut jo pitkään; syynkin tiedän kyllä, sillä en ole tiedonhankintakyvytön enkä liioin ympäröivästä maailmasta pihallakaan. Hieno havaita kuinka valtaosa teistä tajuaa erehdyksensä jo peräti noin yhdessä sekunnissa. Ja poistuu paikalta.