Turha uteliaisuus johtaa välinpitämättömien ventovieraiden viihteeksi ja ajankuluksi

Valtionradion aluetoimituksen keskinkertainen sahuri yritti olla ovela värittäessään juttuaan; tehdä siitä kiinnostavan. Voivoi. En välitä tietää, että mikä maisteri tuokin oikein oli, mutta klikinkalastelussaan hän lähinnä ruokki turhaa uteliaisuutta ja aiheutti hedelmätöntä arvailutyyppistä keskustelua.

Keskipitkä kronikka turvallisuudesta

Onpa vaivalloista ja vaativaa olla kunnon kansalainen – tulee vain tehdä parhaansa osaamisensa sekä valtansa puitteissa, ja ilmoittaa eteenpäin se mikä ei ole. Eletäänhän järjestäytyneessä yhteiskunnassa, jossa kullekin asialle on aikansa, paikkansa sekä tapansa. Miksi siis turvallisuus aina unohtuu?

Olisiko tämä hätistelyjuttu?

Jatkan eilistä juttua spekulatiivisesti ja osin vanhoja aikoja muistellen. Hätistelyllä viittaan valtuuksien suuremmaksi puhumiseen, opportunismiin, loukatun suostumukseen  ja kenttäsikatemppuun. Olisiko Espoon Lintuvaarassa oltu joronjäljillä, mutta toisin kuin yleensä; nyt kalahtikin omaan nilkkaan?

S-Ryhmän konseptimainos

(Kuva: Jari Kähkönen) Pahan edessä ei viisastelemalla pärjää, siksi vartioimisliike perustettiin.

Oletko työsuojeluakka tai -ukko? Luetko TTT:tä eli Työtä Terveyttä ja Turvallisuutta? Enpä olisi uskonutkaan, että olet tai luet. Siksi vaivaudun nyt nostamaan esiin männämarraskuisen tekstin, jonka hakukone tuloksiini haalasi. Jutussa ei ole poikkipuolta sanaa; sehän on S-Ryhmän konseptimainos.