Holmströmmin jutun virkarikoshaarakin umpeen – ei syytteitä yhdellekään virkamiehelle

(Kuva: Jari Kähkönen) Vakiintuneen toimituksellisen käytännön mukaisesti kuvan ja
tekstin välinen keskinäinen asiayhteys on joko sattumanvarainen tai täysin tahaton.

Etelä-Suomen syyttäjäalue tiedotti eilen, että aikanaan valtakunnalliseen julkisuuteen päätynyttä kohuttua – väitettyä kunniaväkivallan uhkaa vastaan toiminutta – henkivartiointioperaatiota seuranneen rikosprosessin viimeinen aktiivinen osa – virkarikoshaara – umpeutuu. Holmströmmin juttu on ohi.

Yksikään 14:ta nykyisen Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusoten viranhaltijoista ei saa syytettä. Hankinta ei ollut perusteeton, koska poliisin – suojelukohteena olleesta lapsiperheestä – tekemässä uhka-arviossa oli sivuutettu sille ilmoitettuja tilanteita ja taustatekijöitä syytä ilmoittamatta, kertoo STT Karjalaisessa.

Palvelut Securitakselta ostaneen sosiaalitoimen esihenkilöiden epäiltiin myös jättäneen valvontavelvollisuutensa täyttämättä ja hankintamenettelyn noudattamatta, mutta niihinkään liittyen syytteitä ei nosteta. Tätä kirjoitettaessa ei ole tiedossa, että Holmströmmin jutuksi kutsutussa jupakassa olisi enää käynnissä rikosprosesseja.

"Ei ole tiedossa, että Holmströmmin jutuksi kutsutussa jupakassa olisi enää käynnissä rikosprosesseja."

Bagatelli. Se tarkoittaa pikkujuttua. Sana löytäytyi nyt kielen päähän, vaikka asiayhteytensä ei sanottavasti itseäni imartelekaan. Olin näet vuosia sitten syytteessä käräjäoikeudessa vallan toisessa asiassa ja vastapuolen asianajaja kertoi sananvalinnallaan kuinka ajankohtaisen turva-alan kiistakysymyksen näki.

Saman ääreen ovat kerrallaan joutuneet kaikki, jotka ovat jotain luulleet tietävänsä, osaavansa tai merkitsevänsä. Poliisikomentaja näki tavaratalon vartijat jonkunsortin vuokratyövoimana, syyttäjä ei nosta syytettä, tuomioistuimet tuomitse, asiakas ei halua maksaa ja niin edelleen. Wush. Yhdessä hujauksessa oletkin jo poissa.

Jälkeen jäivät vain jokunen turha julkkis, mukakriittinen päivystävä akateeminen sekä epämääräisen tahriintunut maine. Niistä kimpoaa loputtomasti perusteetomia syyttelyitä, väitteitä ja väheksyntää missä on ehkä totta pinnallisesti/nimensä verran, mutta jotka kertovat enemmän sanojastaan kuin kohteestaan.

"Jää vain epämääräisen tahriintunut maine loputtomine syyttelyineen, väitteineen  ja väheksyntineen."

Siksi pohjimmiltaan mikään ei muutu, vaikka välillä vähän kohistaankin. Nyt oli vaihteeksi ollut c-miehityksellä toiminut puoliperseinen "henkilösuojeluoperaatio", jota jo oman talonsa johtokin häpesi niin pahasti, että teki parhaansa etäännyttääkseen sen itsestään/pimittääkseen kaiken ulkomaailmalta. Onnistumatta. Meteli tuli silti.

Operaatio, jota seuranneessa oikeudellisessa jälkipelissä vaikuttaa kuitenkin olleen ensisijassa kyse paikallispoliisin yleensä vain tunnettujen yhteiskunnan surunlasten kanssa pitämästä henkisesti maahanlyövästä lannistamispelistä. Että jos he eivät jotain näe, niin sitten sitä ei ole olemassakaan. Kuulkaas; kukaan muu ei tuota usko.

Kun näin käytetään valtaa, jää jälkeen vain muistuma poliisirealityn kanadalaisesta ehdonalaisvalvonnasta. Vapautettu oli velvoitettu olemaan rikkomatta rauhaa ja noudattamaan kaikkia lakeja. Kas kun ei vielä erikseen säädetty, että rikkominen ja noudattamattomuus ovat rangaistavia tekoja. Pelleilyn puolelle siis meni, kaikilta.