Pari pointtia

(Kuva: Jari Kähkönen) No, voimankäyttövälinehän se saattaa
tuokin olla, jos on lakimääräinen oikeus moisen käyttämiseen.

Jälkimodernissa yhteiskunnassa solidaarisuus sekä luokkayhteys ovat kuolleet ja maatuneet pois – me pyrimme yksilötähdiksi häpäisten luusereita sekä aiheuttaen heille muitakin vaikeuksia. Tämä on kulttuurisotaa, jossa niin kutsutusti sotii enää viestimiehiä – näin oli myös Tampereella ja Kajaanissa.

Jos Timo Vornasen tapauksesta keskusteltaessa puhuttaisiin asiaa

Yököttävää hurskastelua; poliitikko ja poliisi saa näemmä tehdä tai olla mitä tahansa, muttei tulla nähdyksi häviäjänä. Kaiken muun hyvän lisäksi vielä jälkeensä seuranneessa keskustelussakin katsellaan häveliäästi sivuun joka ainoasta olennaisesta asiasta.

Nyansoidun turva-alakritiikin hyödyttömyydestä

Minä en väitä täydelliseksi – sitä kahden Securitaksen vartijan työtä,  – jonka niin kutsuttuja kriitikkoja eli YLE:n Päivi Happosta, Ilta-Sanomien Soili Kalliokoskea, Iltalehden Angelika Provalskajaa ja Uutissuomalaisen Tiina Purhoa sivalsin sitäedellisessä tekstissäni. Mutta; miksi vaivautua nyansoituun kritiikkiinkään?

Kunnanvirastojen lukitut ovet ovat naurettava villitys, osa 4

(Kuva: Jari Kähkönen) No, onhan tässä kuvassa nyt sentään edes jotkin lukitut ovet jossain.

Yleispohjoiskarjalainen villitys lukita kunnantalojen ulko-ovet virka-ajaksi on lakiin perustumaton, toteutukseltaan kestämätön ja väitetyn tarkoituksensa vastainen tyhmyys. Kunta on julkisen hallinnon viranomainen, joten kunnantalo on tällöin aina vähintään osin yleisön käytettävissä oleva eli yleinen paikka.

Mitähän ihmettä taas muka sanoin, joka oli niin pahasta?

Kommentoin YLE:n netissä Tytti Tuppuraisen haluttomuutta kutsua SDP:n eduskuntaryhmä koolle Ville Merisen vaatimuksesta ja joku nimimerkki kommentoi sitä. En saanut enää vastata. Julkaisen kommenttini tässä. Lisäsin vain otsikon, kappalejaon, muotoilut ja – luonnollisesti – tämän esipuheen.

Alhaista kuin joku linnakundi tai wannabe "vasikasta" ja "pedarista" mekastamassa

Parempaan päin mennään, mutta liian hitaasti ja tulokset ovat silti yhä huonot. Positiivisemmin voi tuskin kommentoida Tampereella ravintolan järjestyksenvalvojien toimenpiteen kauskantoisena seurauksena menehtyneen miehen tapauksen äskeisestä hovioikeuden tuomiota.

Tarkkailla ja raportoida -amerikanismi saapui Suomeen – voi ei

(Kuva: Jari Kähkönen) Silloista järjestyslain mukaista järjestyksenvalvontaa järjestyk-
senvalvontakohteen välittömässä läheisyydessä Helsingissä vuosia sitten.

Minulla ei ollut syytä eikä tarvetta tietää Turun keskustan huonoa turvallisuustilannetta, jonka seurauksena kaupunki mokomankin aloitti. Enkä – kiitos vaan – olisi välittänyt edes lukea Tampereen vastaavasta, mutta sitten nettijuttu vielä ajettiin ulos audiona valtakunnanverkossa.

On se kova maailma, kun jo koirakin koiran ampuu

(Kuva: Jari Kähkönen) Näitä spol-kilpiä käytettiin hieman paikasta riippuen
pahimmillaan toisesta maailmansodasta aina vuoteen 1991 asti.

Niinkuin on medioista luettu; Upinniemen sotilaspoliisin henkilökuntapartio suoritti alueelletunkeutumiskeikkaa, jolloin irti ollut koira hyökkäsi sen jäsenen kimppuun kahdesti. Partiointitaktiikka oli siis tunnelmoiva samoilu; heidät yllätettiin kuin pahaiset amatöörit, eli sitä koiraa ei olisi tarvinnut ampua.

Yksityisen turvallisuusalan onneton siviilisuhde

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä on kuvituskuva, joka liittyy mitään mihinkään vain siten, että minä sen otin, käsittelin ja julkaisin.

Tiesit kai; tai vähintään arvasit, että jo ennen vuodenvaihteen vaikeuksiakin yksityisen turvallisuusalan suhde väestömme valtaenemmistöön oli kauniisti sanottuna huono? Esimerkiksi; vapaalla et välitä sanoa ammattiasi, kosket jaksa kuunnella kenenkään valituksia "siitä omasta tragediastaan".

Ei sumuttimia ensihoitajille

(Kuva: Jari Kähkönen)

Nuoruudenystävä linkkasi kuvaan, jossa esiintyi hänen sidosryhmänsä; viesti oli tavattoman vakava, ensihoitajien työssä kokema uhka ja väkivalta. Siinä ei ole mitään selittelemistä, vähättelemistä eikä puolustelemistakaan – suu kiinni sekä näpit irti, heti. Mutta mikä tämä omituinen sumutinkeskustelu oikein on?

Vahinko, liioittelu ja perusteettomuus voimankäytössä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Lähtökohtani on yksittäistapaus, jossa muistamaton siviili kyselee kaksi viikkoa jälkeenpäin mitä tapahtui, kun ravintolareissu oli päättynyt jalan kipsaamiseen murtuman vuoksi. Siihen itsessään en kuitenkaan ota kantaa, koska en tunne tapahtumia enkä liioin aio ottaa niistä selvääkään.

Ex-kapiaiset hapettivat kuoliaaksi

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kaksi Amerikan merijalkaväen eläkeläistä teki ruumiita ruvetessaan pitämään järjestystä julkistilassa. Olkoon opiksi, että kapiainen ei ole lähtöjään kelpoinen voimankäyttäjäksi tai sopiva turvallisuuden tuottajaksi. Niiltä voi silti puuttua sekä pätevyys että soveltuva työkokemus.

Vartija ei ole mikään laulun vetoketju

(Kuva: Jari Kähkönen) No, on kuvassa nyt sentään muutama polkupyörä ja kaupunkikin
on Joensuu, vaikkei se muuten mitään mihinkään liitykään.

Joensuun kaltaisessa ylikasvaneessa kirkonkylässä tuli sitten vartijajuttu. Väitteen mukaan ruokakaupan läheisyydessä oli rikottu polkupyörä; epäilty oli mennyt sinne sisälle ja liikkeessä työskennelleeltä vartijalta oli pyydetty apua asian selvittämiseksi. Luuletteko te häntä joksikin laulun vetoketjuksi?

Saako turvallisuusalan duunari edes anteeksi, jos yrittää johtaa?

Turva-alan ajankohtaisskandaali on jo viikko-toista sitten siirtynyt pois A-listan asiantuntijoilta, erikoistoimittajilta ja eetterimedioista. Silti nettiin tulee päivittäin linkatun kaltaisia juttuja; niitä antavat väitetysti ex-vartijat, joita jostain kumman syystä löytyy joka oksalta/tulee kaikista ovista&ikkunoista.

Ison Omenan tragediasta

Tietooni on tullut, että Espoon Matinkylän Ison Omenan kauppakeskuksessa Securitaksen järjestyksenvalvojien toimenpiteen kohteena ollut nainen on menehtynyt. Surunvalitteluni omaisille, läheisille ja tutuillekin. Niin kovasti kuin vastenmielisyyttä tunnenkin; joudun silti nyt sanomaan asiasta muutaman sanan.

Kyllä taitaa jollakulla hiertää suikka päässä

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kuinka minusta tuntuu, että  kansalaisaloite suojeluperusteen palauttamisesta aselakiin olisi yritys pitää demokraattista prosessia pilkkanaan naurettavin vaan ei silti hauskoin perustein? Ne olisivat omanvoitonpyynti, lällättely-isottelu poliisijohdolle liitännäisineen tai vahingossa julki päässyt sisäpiirinvitsi.

No, älkää nyt niitä kusijoita ainakaan kuvaamaan alkako

(Kuva: Jari Kähkönen) Täkäläinen bussipysäkin kyltti, jonka yhteys tapahtumiin on sattuman-
varainen tai tahaton.

Eipä taida tietämätön, kasvattamaton ja uhmakas nuori älytä tekevänsä rikoksen, kun – luullakseen miehekkäästi – lorottelee bussipysäkin katokseen todistajan nähden. Soitti vielä suutaankin. Se voi tietää putkayötä ja poispäästessään sakkojen saamista sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta.

Surkeiden sattumien summa vai onko Rådmansgatan Pohjoismaiden Minneapolis?

Syyttäjä ei hakenut kahta pidätettynä ollutta järjestyksenvalvojaa tutkintavangeiksi, koska edellytykset puuttuivat, mutta heitä epäillään edelleen törkeästä kuolemantuottamuksesta. Expressenin jutun luettuani arvelen oikeaksi sanoa sanaseni, koska on tärkeää, että asia ymmärretään oikein.

Yhden tempun taikuri

(Kuva: Jari Kähkönen) Tämä on symbolikuva, joka ei esitä ajankohtaista tapahtumaa;
sikäli, kun joku ei sitä vielä jo ihan itse tajunnut.

Voi hyvä tavaton kuinka rahaapalvova, tekosiveä, jälkeenjäänyt ja itsepetoksellinen maa Suomi onkaan – Helsingin raitiovaunukamppailussahan(1, 2, 3) tuonkin taas näki. Yhden tempun taikuri yrittää pärjätä vain sumuttimella sekä hälyttää kännykällä; on kuin 1990-luku olisi tullut takaisin.

Olkoon opiksi "sankarimyyjille" ja heidän puolustelijoilleen

(Kuvan lähde: MTV-palvelu/oletettavasti Länsi-Uudenmaan poliisi/mahdollinen kameravalvonnan omistaja)

Siinä. Tämä olkoon opiksi kaikille sankarimyyjille ja heidän puolustelijoilleen, joita aina sillointällöin tavataan, jos mediajulkisuudessa nousee pinnalle juttuja esimerkiksi näpistyksistä. Sikäli, kun aatteelliselta paatokseltaan katsovat oppia tarvitsevansa; tai, jos enää inhimillisesti ottaen siihen kykenevätkään.