Ison velvoitteet, pienen ajattelu – sitä kyselytutkimuksella piilotellaan

Olisin kernaasti voinut sivuuttaa Kai Jaskarin huokailevan valitelman puheesta puheen vuoksi YLE:n netissä; aiheena oli olevinaan ahdistelu Oulun busseissa. Mutta; sitten vilkaisin Kuntaliiton tilastoon maan suurimmista kaupungeista väkilukujärjestyksessä. Sehän se ongelma taitaa juuri Oulussa ollakin.

Jyväskylän turvallisuustilanne on silti yhä lonkeronharmaa

(Kuva: Jari Kähkönen) Onko kuva synkassa otsikon kanssa vai ei? 
Jos kehitettäisiin verkostollinen turvallisuuspalvelumalli, tilanne-
kuvaa pitävä valvomo voisi periaatteessa hälyttää radiopuheli-
mella myös tämän ravintolan järjestyksenvalvojan apuun, kun
lähikaupassa on tilanne päällä. Tai päinvastoin – sieltä vartijan
ravintolaan, – jos välikohtaus oli sattuakseen näin päin.

Tätä kirjoitettaessa "röyhkeäksi sarjalonkerovarkaaksi" mainittu mies on majoittunut ja syönyt valtiolla jo noin viikon; Keskarin uutisen mukaan näet käräjäoikeus vangitsi hänet äskettäin. Tapahtunut on pieni ihme, mutta siitä huolimatta tämä ei ollut tässä. Pitäisi ajatella enemmän-pidemmälle-paremmin.

Kontiolahden K-Marketin syrjintäjuttu

En tiennyt, että se oli kulkenut esitutkinnan sekä syyteharkinnan läpi; tullen tänään istutuksi käräjillä suullisessa pääkäsittelyssä. Miksi olisin? Ei minulla ole käyntiä Joensuun oikeus- ja poliisitalolla muuten kuin siellä satunnaisesti – eli ei aina yhtenäkään kertana joka vuosi – asioivana tavallisena kansalaisena.

Järjestys kauppakeskuksessa säilyy pitämällä

Kiitos Oskari Puhakalle hyvästä keskustelunavauksesta Karjalaisessa 11.2.26. Joensuun keskustan järjestyksenpito on tosiaan yleisesti kehittymätöntä ja kauppakeskukset ovat usein näin syntyvän rujon kuvan rumin kukkanen. Järjestys näet säilyy vain pitämällä.

Oman päättämättömyyden johdonmukaisen seuraamisen vaikeus

(Kuva: Jari Kähkönen)

Joensuussa ilmeni taas vaihteeksi häiriköintiä ja ilkivaltaa koulussa sekä kirjastossa ilta-aikaan. Mikään tapahtuneessa ei yllätä; uutta oli lähinnä röyhkeys, jolla pääsy kohteeseen tekonsa tekemään oli hankittu. Jätän sanomatta missä, koska nimet eli osoitteet ovat merkityksettömiä; ongelmat ovat yleispäteviä.

Passinorsun sukupuuttoon kuolemisen johdosta

(Kuva: Jari Kähkönen) On yleinen pääkaupunkiseutuinen uskomus, että
poliisi saapuu siellä aina paikalle nopeasti.

Kukaan ei tätä enää muista; se oli silloin, kun poliisi käytti vielä kauluspaitaa, solmiota ja prässihousuja. Arvollisten julkisten rakennusten edustalla oli konstaapeli aluksi ympäri vuorokauden sekä sittemmin päivänvalotunteina –vartioimassa. Myöhemmin tapa harveni ennen kuin tyystin katosi.

Näin ei olisi käynyt, jos asialla olisivat olleet ammattilaiset

Onhan tässä muutamankin kerran pohdittu sitä kotikutoista tunariutta, joka täälläpäin vallitsee oikeastaan asiassa kuin asiassa. Tällä erää Kontiolahden K-Market on valtakunnanverkon kielteisessä julkisuudessa(1, 2, 3, 4 ja 5) romanille myymättömyyden takia – enää vain ilta- ja eetterimediat puuttuvat.

Avainten kadottaminen

(Kuva: Jari Kähkönen) Ei liity mitenkään mihinkään muuten paitsi,
että kuvassa olevassa kyltissä lukee työmaa -sana.

Kyllä minä niin sisäista sieluntuskaa tunsin, kun väitetään löytyneen avainnippu missä on kulkulätkiä, minkä oletetaan kuuluvan nimeltämainitun terveysaseman siivoojalle. Se on yksinkertaisesti kauhistuttavan huonon turvallisuuskulttuurin merkki. Ja, sitten sama tapahtuu seuraavana päivänä uudestaan, kirkon piirissä!

Prisman kilikali numero kolme

Luullakseni tämä on ainakin jo kolmas kerta, kun Joensuun Voimatien Prisma-keskukseen murtaudutaan menestyksellisesti. Yhäkään siellä ei ole kehää ja Karjalaisen nettijutun kuvista päättelen kuoren olleen hälyttämättä, tilailmaisimet puutteelliset sekä voin vain toivoa kultasepällä olleen edes jotkin sellaiset.

Herätys, Joensuu!

Tämä on kuvakaappaus, jos joku ei sitä jo ihan itse tajunnut.

Ollapa taas Vanhusbookin puskiksessa kuva ja postaus väitetystä kauppakeskus Metropolin katolle kiipeämisestä ynnä kivenheittelystä. No, sehän meni huuteluksi sekä hähähhääksi kuten aina; en ehtinyt ketjuun substantiaalisesti postata, joten jatkan juttua tässä. Otsikko on räväkästi herätys huutomerkin kera.

Turvallisuus syntyy vasta tekojen kautta

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvatekstiin metaforaa kylmyydestä, autiudesta ja syrjäisyydestä.
Mitähän hittoa olen mahtanut silloin vuosia sitten oikein ajatella, kun tämänkin ruudun
tein?

Maassa on kuulemma villitys tyhjentää kylmäasemien maksuautomaatteja. Mitäs ihmeellistä siinä on? Hälytyslaitteet saattavat puuttua tykkänään, kameroita ei katso kukaan paitsi tarvittaessa jälkeenpäin ja vielä on siunaantunut syrjäinen sijaintikin; parempaa keikkapaikkaahan saa hakemalla hakea.

Ätäkki kaupassa sisällä

(Kuva: Jari Kähkönen) Satuin sattumalta paikalle, kun jonkin aivan toisen
S-Marketin valaistus reistaili.

Lappeerannan Pallon S-Marketissa oli tulipalo, jota poliisi epäilee tahallaan sytytetyksi. Niinpäniin. Kuinka muutenkaan pullotettu sytytysneste alkaisi yht'äkkiä palaa? Tämä on kokolailla surkea tilanne, jota henkilökunnan myönnettävä ripeys ja osaaminen älköön pyhittäkö, sillä paljon meni pieleenkin.

Sekajärjestelmä on kirottu keksintö

(Kuvakaappaus: Oikotie.fi)

Olisin niin mielelläni kirjoittanut subjektiivisesti älyllisestä vapaudesta, mutta sitten silmääni sattui työpaikkailmoitus, jossa Avarn hakee vartijaa Uimaharjuun ja vuoroesimiestä Joensuuhun. Mitä ihmettä? No, nähtävästi Stora Enson sellutehtaan portti on ulkoistettu. Siinäpä sunnuntaipommia kerrakseen!

Nyt on uusi emäntä talossa

Turvallisuusjohtaja Jukka Savola saa lähteä Eduskunnasta, koska talossa on uusi emäntä, jonka aikana eivät enää kaveripeli tai poikakerhon säännöt päde. Eletään Tiitisen jälkeistä aikaa. Pääsihteeri Maija-Leena Paavola toimi kuitenkin nyt valtavan pikkumaisella tavalla, mikä rikkonee enemmän kuin rakentaa.

Lähes kaikki mahdollinen meni pieleen

Hämylinnan poliisiasemalla ei ole asiat kovin kaksisesti, kun sellaisella aita-alueella tehdään lumitöitä, millä pidetään poliisikoiria irtaallaan. Edes armeijassa koira-aitauksia ei ajella/kolailla. Ja jos ne ovat sillälailla lukossa, että pois ei pääse ilman avainta; saattaja kulkee mukana joka hetken.