Ei saa aiheuttaa mielipahaa – siksi parhaani mukaan sivuutankin teidät huomiotta

(Kuva: Jari Kähkönen)

Kyllä se – ties montako vuotta sitten kylänraitilla kunnanladon kohdilla ollut kohtaus – oli muuttuvan ajan kellonlyömä. Päädyin hät’hätää kymmenvuotiaan pojantirsaleen puhuteltavaksi; olisi pitänyt sanoa voiko hyvin ja mihin on menossa, mutta latelinpa hänelle pelkkää kompaa silkkaa piruuttani.

Perusmörkö: Mikä se tuokin luulee olevansa

Kiitos Eija Komulle ajatuksesta Karjalaisen kirjallisuusarvostelussa. Sanottiin ääneen karjalaisten olevan kateellisia; itse arvioidun työn viisauksiin taas kuului samojen olevan niin kitsaita kehumaan kuin huonoja kehuja vastaanottamaankin. Oliko kynänainen tosiaan oikeasti erehtynyt muuttamaan tähän maakuntaan?

Valtaväestöksi itseään luulleet pärisevät asemanmenetyksen pelosta ja häpeästä

Kyllä taas sai kuulla ääripäistä, jakautuneisuudesta, kohtaamattomuudesta ja keskustelusta kyllikseen Itsenäisyyspäivänä; olin ruokavieraana kodissa, jossa oli lineaaritelkkari auki. Presidentti Niinistö muisteli vielä illalla vastaanoton aluksikin papin kirkossa saarnanneen, jottei pidä asettua toisen yläpuolelle.

Vertaile sinä vain itseksesi

(Kuva: Jari Kähkönen)

Luin Lieksan Lehden työttömyysjutusta, että TE:n palvelujohtaja Katriina Päivinen sanoi sikäläisten pyrkivän minimoimaan menonsa, jotta tulisivat toimeen kausityön tuloilla eläen vaatimattomasti. Sopii kuvaan; näinhän sitkeisiin ja laiskoihin jakautuvan maakunnan asujaimiston tapana varmasti onkin.

Kuka omistaa vartijuuden tai järjestyksenvalvojuuden?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kolme lehteä sitten meidän avokonttorin lämpöpatterin takana
roikkui Patteri-Amanon tarkastusavain, jonka oletin jääneen siihen rakennustyömaan
ajalta.

En varauksetta pidä ajatuksesta, että täällä pyöritään odottaen turvallisuusalan keskusteluja – tai Herra paratkoon – ihan mielipidevaikuttajuutta. Mutta onhan YLE:n Jan Fredrikssonin nettijuttu silti ylösnostettava. Satavuotiskysymykseni on; kuka omistaa vartijuuden tai järjestyksenvalvojuuden?

Ihmisluontoa bongaamassa

En tiedä mitä tapahtui; olin tekemässä kuvituskuvia ostoskeskuksen
järjestyksenvalvonnan toimintamallien muutoksesta kertovaan
lehtijuttuun, kun ne vain yht'äkkiä juoksivat kamerani eteen.

Olin Helsingissä piirivartijana lähdössä lailliseen ammattijärjestön julistamaan lakkoon. Peitin Securitaksen natoneuleen merkit öljykangastakillani, nostin repun pykälään ja odottelin kyytiäni jalkakäytävällä. Vierestä käveli ennen kilpailutusta samaa firmaa ollut respa, joka mielestään vitsaili hauskasti ”lintsaamisestani”.

Älä sinä siinä silmäpeliä pelaa

(Kuva: Jari Kähkönen)

Anteeksi, minunko on syy jos sinulta puuttuvat niin rahat, rohkeus kuin tyylitajukin? Tuohon tyyliin tekisi ajoin mieli töksäyttää kyttääville landepaukuille ja kirkonkyläläisille, joiden keskellä asun nyt seitsemättä vuotta. Mutta sitähän en tee, koska silloin höntit luulevat, että haen seuraa tai keskustelua.