Todelliset konfliktit puuttuivat, kirjoitti arvostelija ja antoi kaksi tähteä. Näin luin Karjalaisen elokuva-arvostelusta. Totta. Ei kukaan ole yksinäinen, hullu, juoppo, narkki, nepsy, käytöshäiriöinen ja niin edelleen yksinään; aina ne tulevat pyörimään jalkoihin huomiota kerjäämään. Siinäpä on äkkiä konfliktia kyllikseen.
Bloggaan harrastukseksi itseä kiinnostavista ja huvittavista aiheista, kun kiinnostaa tai huvittaa. Työt ovat portfoliossa, luonnokset luonnosvihkossa sekä henkilökohtaiset asiat hoidetaan kasvotusten.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maritta kuula. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste maritta kuula. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 25. joulukuuta 2024
En enää ota ihmisiä sen paremmin tosissani kuin leikillänikään
Tunnisteet:
alpo ruuth,
dopamiini,
fomo,
heikki turunen,
joulu,
Karjalainen,
kissankehto,
maritta kuula,
näyttöruutu,
pjotr kropotkin,
puristusalusta,
some,
susanna vainiola,
yksinäisyys
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)