Äksyily, virnuilu, skimmaus ja kuusi mappia jossain Säpon hyllyssä

Siinä piirissä arkipäivän yövuorot kestivät aamuisin ylettömän pitkään, koska piti istua pääosin tyhjänpanttina muuan valvomoksi kutsutun respatiskin takana. Konfliktinpyrkyäkin ilmeni toisinaan; joku ei kai sitten kokenut saavansa aivan heti täyttä huomiotani ihan katsekontaktin kera.

Jösses

Siviili 1 kuljetti huoltokortin ulos, hukkasi sen ja siviili 2 ottaa läpyskästä kaulanauhoineen kuvan postaten someen; ihmettelee, mikä tämä on sekä kukahan sitä kaipaa. Toisaalla ne voisivat kesyttää palovartioinnin, automaattisen paloilmoituslaitoksen, sammutusjärjestelmän ja tehdaspalokunnan. Jösses.

Kuka omistaa vartijuuden tai järjestyksenvalvojuuden?

(Kuva: Jari Kähkönen) Kolme lehteä sitten meidän avokonttorin lämpöpatterin takana
roikkui Patteri-Amanon tarkastusavain, jonka oletin jääneen siihen rakennustyömaan
ajalta.

En varauksetta pidä ajatuksesta, että täällä pyöritään odottaen turvallisuusalan keskusteluja – tai Herra paratkoon – ihan mielipidevaikuttajuutta. Mutta onhan YLE:n Jan Fredrikssonin nettijuttu silti ylösnostettava. Satavuotiskysymykseni on; kuka omistaa vartijuuden tai järjestyksenvalvojuuden?

Julkisen palvelun virkamiesjournalistinen fantasia

Kai tässä pitää sananen sanoa keskiviikkoisesta A-studiosta nettijuttuineen. Ensireaktio oli räkättävä pilkkanauru, kun munittiin ja vastuulliset joutuivat selittelemään maineriskin edellä. Mutta siis; mitä televisiossa oikeasti paljastui etenkin alueellisesti hajasijoitetun ajankohtaistoimittaja Peiposen jutussa?