Joutava turinatuokio

(Kuva: Jari Kähkönen) Kuvan ja tekstin välinen asiayhteys on sattumanvarainen tai tahaton.

Mitä kaikkea Tiia Palmén olisi voinut keskiviikkoiselta Rikospaikan Murharyhmä-paneelilta kysyä, muttei osannut tai tahtonut? Käsittämätöntä. Oltiin maankuulun henkilösuojelumiehen ja niiden ex-pomon, pitkäkestoisen tutkinnan johtajien esinaisen sekä erittäin kokeneen paljastavan tutkinnan ex-johtajan seurassa.

Olisi voinut alkaa perusjutuista. Monastiko vormunaisena tai -miehinä ollessa tuli ajettua keikka, jonka ydin oli jotain sellaista näkevä ilmoittaja, mitä ei joko itse näe eli ei ole olemassakaan? Kuinka varmistuit asian olevan näin ja miten irtaannuit – nyt jo kokolailla kiusaannuttavastakin – tilanteesta. Jatkaa Itä-Uudenmaan ilmoitussumaan.

Tai entäpä yksityisellä henkilökohtaista vapautta loukkaavat teot eli julkisella toimintavapauden loukkaaminen yleensä sekä erityisesti asuntoon tunkeutuminen, kun tullaan henkilösuojeluasiakkaaksi? Onko maassa muuta oikeaa henkilösuojelua kuin Helsingin poliisin tekemä tai oletko edes lukenut Eduskunnan turvatoimilain?

Kannatatko uhattujen asuntojen tilapäisvartiointia? Tuleeko vartioinnin tällöin olla toteutustavaltaan maksimaalisen näkyvää vai näkymätöntä? Olisi myös ollut kiehtovaa tietää, että kuinka yhteistyö vastatiedustelun/uhkakartoittajien/esitutkinnan, lähisuojelumiesten-kuskien ja asunnon vartioinnin välillä toimii käytännössä.

Puhumattakaan edes kauttarantaisesta arviosta, että kuinka iso organisaatio tarvittaisiin viemään läpi ammattimaista salaista operatiivista toimintaa yhtä henkilöä vastaan? Se sisältäisi niin kartoitusta, seurantaa kuin salaisen kotietsinnänkin. Keskusteltaisiin vain yleisellä tasolla; ei paljastettaisi totuuksia olleesta eli tulevasta poliisin toiminnasta.

Kyllä tuo nimittäin oli – todellisuudessa toteutuneessa muodossaan – niin turha turinatuokio.