Puukkokeikka on vain ammattivartijalle kuuluva tehtävä

Joensuussa kauppakeskus Iso Myyssä otettiin kiinni huitova ja uhkaileva puukkomies, raportoi Karjalainen. Kiinniotettu on pidätetty ja tapausta tutkitaan aika rouheilla nimikkeillä, tekojen epäillään kohdistuneen vartijoihin kiinnioton yhteydessä. Tämä ei ole itsestäänselvyys; poliisin sisällä suhtautuminen työperäiseen väkivaltaan on aika omalaatuinen, asennetta myös tyrkytetään eteenpäin esimerkiksi vartijoille.

Halki-poikki-pinoon, yhäkö?

Se oli lähtöjään hieman tavallista rajumpi kotihälytys vapaa-ajanasunnolla, jossa poliisipartio otti uhkaavan ja väkivaltaisen miehen kiinni käyttäen ampuma-asetta voimakeinona. Nyt paljastui, että poliisi ei ollut ampunutkaan pistoolilla vaan tukiaseella eli konepistoolilla. Laukaus osui ylävartaloon, kuten tuoreeltaan uutisoitiin.

Aseistakieltäytyjyys ajan merkkinä

Maamme hengenmaisema näkyy selvästi aseistakieltäytyjyyden käsittelyssä kirjallisuudessa. Timo K Mukan romaani Täältä jostakin julkaistiin jo vuonna 1965, mutta silti sen loppupään lakisitaatti varusmiespalveluksen lykkäyksen perusteista tuntuu häkellyttävän tutulta vielä tänä päivänäkin.

Jatkossa vartijaksi vain ammattikoulun kautta, kiitos!

Vantaan Tikkurilan Prismassa loppuvuonna 2018 sattunut vartijan puukotus osoittaa, että on tullut muutoksen aika. Länkytys heikosta koulutuksesta saa luvan loppua, jos se ei johda käytännön tekoihin, mitkä oikeasti parantavat ammattiin opiskelevien työelämävalmiuksia. Nimenomaan, 120 tunnin ”vartijan koulutuksen” on loputtava.

Mitä herrojen mukavuudesta, jos rahvaalla ei ole perusasioitakaan?

On noloa, että valtavirran julkisuus selitti ulkoministeri Soinin lyömisyrityksen turvamiestyön menestykseksi. No, oli se sitäkin, mutta oikeasti poliittinen eliitti suojaa poliisihenkivartijoillaan itseään oikeusvaltiomme ohenemisen ja julkisten turvallisuuspalveluiden huonontumisen ikäviltä seurauksilta.

Kadun laki näyttää ruman totuuden yhteiskunnastamme

Kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Suldaan Said Ahmed(vas) joutui väkivallan kohteeksi Itäkeskuksen metroasemalla Helsingissä. Siis, Se Tavallinen Tarina, joka tapahtui Siinä Tavallisessa Paikassa. Ja näitä on monta, tätänykyä.

Ei, demokratia ei ole vaarassa, mutta marginaali-ihmiset ovat aina keskellämme

Ulkoministeri Timo Soinia(sin) yritettiin lyödä Vantaalla markkinoilla, mutta se on paljon pienempi asia kuin luullaankaan. Nyt lähinnä nähtiin, että kaikki toimii yhäkin, vaikka yhteiskunnan muutos huonompaan suuntaan onkin tosiasia.

Avuntarvetta olisi voinut miettiä jo ennen kuin portti helähti auki

Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa poliisin peiteoperaatiossa kiinnijääneelle joukkosurman suunnittelijalle. Siinäkö on kaikki ja senkö pitäisi muka riittää? Nyt jo toista kertaa samalle tekijälle samanlaisesta jutusta, raportoi STT Karjalaisen netissä.

Vieraudentunne seuraa ajattelijaa ja kirjoittajaa

Luokkarajalle ei voi mitään. Sille siis, että tiedeyliopistossa ja korkea-asteella laajemminkin oppii käsityksiä tiedosta sekä kielestä, ja sopeutumisesta; joskin viimemainittuun lähinnä sosiaalistuttaneen tahattoman epäsuorasti.

Nolo turvallisuusveruke ilmastotempauksesta

Sekö nyt sitten oli häväistys ja maan mullistus, että mielenosoittajat kiipesivät eduskuntatalon pylväisiin? Hohhoijaa. Eipä tainnut puhemies Paula Risikko(kok) arvata mihin tarttui, kun ilmeisen poliittisista syistä lähti torjumaan ilmastomielenosoitusta turvallisuuden ja arvokkuuden verukkein.

Sinä ja sinun turvallisuutesi

Niin, mitä minä niistä tiedustelulaeista juuri pääsin sanomastakaan. Onhan amerikanjapanilaisten intern...eiku turvas...siis pentele kun piti sittenkin sanomani että turvallisuusindeksin mukaisten toimenpiteiden aloittamisen 76-vuotispäivä. Toimenpiteiden, joiden sisällön voi tiivistää vankileiri -yhdyssanaan.

Ei armeija tarvitse epäsovinnaisen poliisitoiminnan valtuuksia

Ei armeija oikeasti tarvitse puoliakaan niistä epäsovinnaisen poliisitoiminnan valtuuksista, joita sille on oltu esittävinään sotilastiedustelulaeissa.

Itä-Suomen poliisille panssariauto

Alussa oli vain Lantikka, Hitsari ja Hirveä Kasa Peltiä...Hehe, jopa oli alkulause! Enemmän arvoinen ei nähdäkseni ole poliisimme pyrkimys hankkia panssariautoja; se on huonosti ajateltu ja pilkattavasti toteutunut hanke. Nyt sellainen on saatu lopulta tännekin päin Suomea. Mitään tyhmempääkö ei sitten enää keksitty?

Villityksiä, osa 2

Mutta entäs aapeeseet? No, Norjan Delta ja Uuden-Seelannin Armed Offenders käyttävät niitä paljonkin. Ajavat pillit päällä kokoontumispaikasta tilannepaikalle ja tekevät kaiketi ajoneuvorynnäköksi (vehicular assault) suomennettavia operaatiota. Siis vastapuolelta liike loppuu ja vauhti menee nollaan ihan rohkeasti törmäämällä.

Lähes kaikki mahdollinen meni pieleen

Hämylinnan poliisiasemalla ei ole asiat kovin kaksisesti, kun sellaisella aita-alueella tehdään lumitöitä, millä pidetään poliisikoiria irtaallaan. Edes armeijassa koira-aitauksia ei ajella/kolailla. Ja jos ne ovat sillälailla lukossa, että pois ei pääse ilman avainta; saattaja kulkee mukana joka hetken.

Villityksiä, osa 1

(Kuva: Jari Kähkönen) Samoja aikoja, kun
tässä kerrotut asiat tapahtuivat, minulla
oli kai taskussa tälläinen; lisenssin malli 
muuttui vasta nykyisellä vuosituhannella.

Kun vuosia sitten puolustelin poliisia puheissani, minulla oli niitä aikoja töissä päällä vyö, joka oli täynnä työ- ja voimankäyttövälineitä. Vapaalla ollessani talonmiehen rouva kertoi, että poikansa oli kiinniotettu eilen 18-vuotissyntymäpäivänään ja käsirautojen jäljet näkyivät ranteissa yhä tänään.

Julkisen palvelun virkamiesjournalistinen fantasia

Kai tässä pitää sananen sanoa keskiviikkoisesta A-studiosta nettijuttuineen. Ensireaktio oli räkättävä pilkkanauru, kun munittiin ja vastuulliset joutuivat selittelemään maineriskin edellä. Mutta siis; mitä televisiossa oikeasti paljastui etenkin alueellisesti hajasijoitetun ajankohtaistoimittaja Peiposen jutussa?

Armeija sai minulta montakin mahdollisuutta, kaikki turhaan - minä irtisanoudun Puolustusvoimista

7 709 reservipäivän jälkeen kaikki yhdessä koettu on menneisyyttä. Kaikki reilusta 21 vuodesta ei suinkaan ollut sietämätöntä kaltoinkohtelua. Itsekoetut vääryydet olivat vähät, enin paha sattui toisille näkö- ja kuulomatkan päässä. Opin paljon asioita niin ihmisistä, elämästä, armeijasta sekä ennen kaikkea itsestänikin.

Minkä kerran alkaa

Jo kauan sitten kummastelin, että mitä rikosylikomisario Jari Aarniolla oli tekemistä istumassa poliisikomentaja Jukka Riikosen kanssa samassa pöydässä tasa-arvoisena. Oltiin silloisen Helsingin poliisin Punanotkonkadun päämajan ylimmän kerroksen neuvotteluhuoneessa, lehdistötilaisuudessa.

Liian lyhyt patukka ja suikka hiertää

Kolmikymppinen Jorkka näytti hätäisen silmään lähinnä sähkömieheltä hailakansinisissä kulahtaneissa työvaatteissaan. Takin vasemmassa rintamuksessa luki toki VARTIJA Väktare ja Turvallisuusvartiointi sekä ylhäällä selässä VARTIJA tarkasti määrätyllä leveydellä, mutta joku älypää oli valinnut tekstin väriksi vain hieman pukinetta vaaleamman sinisen. Hän nousi ABC-aseman parkkipaikan ruudussa yli kaksisataatuhatta kilometriä ajetusta ja vuosimalliin nähden häkellyttävän kolhuisesta sekä naarmuuntuneesta Bensa-Hondasta lukiten oven avaimella perässään. Tuon tuntemattomuudessaan kuuluisan firman auto oli ajalle epätyypillisesti teippaamaton.

Pelinpito ei käy oikeusvaltiossa – keneltäkään

Ruotsista roikaa! Julkisen palvelun tv:n tutkiva ohjelma UG on nettijutussa paljastanut räikeän epäkohdan todistajan ja poliisin tietolähteen asemasta. Mitä tehdään, jos vakavasta ja ammattimaisesta rikollisuudesta tuloksellisesti tietoja antanut havahtuu yhtenä koleana aamuna, että mitään suojelua ei ole tulossakaan? Ja suomalaisittain sanottuna ”pelipuhelin”, eli yhteys poliisin vain mykistyy tykkänään?

Eduskunnan "vartijoiden" aseet

Ei. Eduskunnan "vartijoita" ei pidä aseistaa.

Turvamyyjä ei ole vartija

Saamani tiedon mukaan te joutsenolaiset olette pyrkimässä turvamyyjän tai kylävartijan palkkaamiseen kuntakeskuksenne kauppoihin. Älkää pettäkö itseänne ja naurattako minua. Turvamyyjä ei ole vartija eikä hänellä ole valtuuksia. Hän on työntekijä, jolla on kansalaisen yleiset oikeudet puolustaa itseään ja toista sekä kummankin omaisuutta oikeudetonta hyökkäystä vastaan. Hän voi turvautua rikosoikeuden yleisten oppien anteeksianto- ja vastuuvapausperusteisiin.

Mitä vouhotat, valkoinen mies?

Tässä ei pitäisi olla mitään kirjoitettavaa. Taas kerran näen somessa jaetun linkin vastuuttomalle nettisivulle, jolla on nimetön ja lähteetön lyhyt teksti+videonluikaus. Hohhoijaa. Tämä on jo niin nähty. Mutta kysytään nyt sitten vaihteen vuoksi ihan suoraan, että mitä vouhotat, valkoinen mies?

Turvallisuutta on mietittävä silloinkin, kun se ei ole otsikoissa

Vai on Helsingin poliisilaitos meikkaamassa parlamenttiamme turvallisen näköiseksi? Huono ajatus, asiat on pyrittävä laittamaan kerralla kuntoon eikä hakea lohtua tyhjistä taikakaluista ja jonninjoutavista isovanhemmiston kansantaruista. Turvallisuutta on mietittävä silloinkin, kun se ei ole otsikoissa.

Työsuojelu Berliinin muurin jälkeisenä aikana

”Laakson mukaan monet soittajat kokevat myös, että esimies käyttää väärin työnjohto-oikeuttaan. –  Esimerkiksi varoituksen saaminen, joka ei ole häirintää, koetaan niin että se tuntuu ikävältä”, kirjoittaa joku keskinkertainen STT-Lehtikuvan deskihenkilö Joensuussa ilmestyvän Karjalaisen julkaisemassa sähkeenlisussa.

Joensuu urbanisoituu keikka kerrallaan – Mikä hätänä?

Joensuu, Pohjois-Karjalan maakunnan pääkaupunki, on naurettava itäinen pikkukylä, jonka suhteellisen pienet ongelmat ovat jälleen kerran lyöneet alueradion täti- ja setätoimittajat pahemman kerran hepnaadilla. Johan siitä edelliskerrasta mahtoi se vuosi ehtiä kulumaankin. Mikä hätänä?

Aikamoinen Wikileaks-hetki

Koin aikamoisen Wikileaks-hetken, kun äsken seuloin esiin olennaisen vinkinantajan luona; hän näet oli saanut haltuunsa monisatasivuisen henkilörekisteriksi kutsutun kokonaisuuden. Jo oli vallantäyteys, röyhkeys ja edesvastuuttomuus huipussaan; oli kokemuksestaan pakko sanoa jälkeenpäin.

Ettekö te osaa enää edes järjestyksenvalvojakorttia kysyä?

Helsingin poliisilaitos on jälleen julkisuudessa Suomi Ensin -äärihäirikköliikkeen niin sanotun mielenosoituksen vuoksi. Mitä ihmettä, eikö tavallinen virkapukuinen hälytys- ja valvontatoiminnan yksikössä palkkaa nauttiva konstaapeli osaa enää edes järjestyksenvalvojakorttia ja asettamispäätöstä kysyä? Uskomatonta!

Ei pane eikä synny – sopeudu jos pystyt!

Ihmiset eivät enää Suomessa tutustu ja tapaile toisiaan tavoitteenaan parisuhde. Parisuhdemarkkinat, jos sellaisista voi naama vakavana puhua, ovat tänään täynnä nyrjähtäneitä, sairaalloisen ylipainoisia, kirje- tai muun kaverin kaipuisia ja maailmanmenon paripuoliksi tekemiä huonoja sattumia matkatavaroineen.

Susta on tehty valitus

Mies istui epämukavasti, saattoi sanoa mikäli oli alisanoihin tai kohteliaisuuteen taipuvainen ihmisystävä. Kiduttajan näkökulmasta yhdistetty kevytsuojaliivin etupaneelin alareunan paino vatsassa, hiostavan kuuma haalarikangas iholla ja halpojen varsikenkien narujen viiltävyys sormissa oli lähellä ihanneyhdistelmää, josta oli vaikea panna paremmaksi. Mutta se totisesti ei estänyt eräitä kunnianhimoisella tavalla vioittuneita yksilöitä yrittämästä. Mies, ammatiltaan vartija, tapasi etäisesti jossain pukuhuoneen oven takaa käytävästä korvaansa sukunimensä, kun joku kysyi 'missä se nyt vielä kuppaa'.

Majavanhäntä

Sinä lauantaina kuuma kesäpäivän päivävuoro alkoi vartijan osalta nopealla avaintenkeruulla, sillä kaikki autot eivät olleet ajossa kaikissa työvuoroissa. Tästä huolimatta viikonloppuna niiden tavallisten tapausten lisäksi kulussa oli myös kaikenlaista muuta ylimääräistä hauskuutta, kuten hälytyslaitetaidottomia ja ongelmanratkaisukyvyttömiä. Ensimmäinen kurjuustekijä oli täydellinen arvaamattomuus, joko työvuoron sai juosta hiki päässä aloituksesta lopetukseen tai taistella pysyäkseen hereillä, sillä toinen oli yötyötä tekevän asteikolla täysin siivottoman aikainen ylösnousu ehtiäkseen töihin.

Minähän kirjoitan sen mikä huvittaa tai tarvitaan

Ei pidä hankkiutua kirjoittavaksi henkilöksi, jos ei osaa ajatella. Ajatella ihan oikeasti ja itse; ei vain vastata odotuksiin, sanoittaa toisten tarpeita, mielistellä tai luoda mitäänsanomatonta tapettia sekä taustamusiikkia. Siitä seuraa usein yksinäisyyttä ja epämukavuutta, mikä ei todellakaan tunnu hyvältä omissa nahoissa.