Vainoamisen uhria ei pidä jättää yksin

(Kuva: Jari Kähkönen) Pelleily lopetetaan aikailematta ja jämäkästi tai suunta on putkaan päin.

Luin Kouvolan Sanomien jutun hautausmaan kesätyöntekijöiden koettelemuksista Kuusankoskella ja ihmettelen, että mikähän tässä on oikein ongelma? Ratkaisu on väliinmeno, puhuttelu, lähestymiskielto, kiinniotto sekä oikeusprosessi vainoamisesta.

Oliko miehelle edes tehty täysin yksiselitteisellä tavalla selväksi, jotta tämän on joko muutettava käyttäytymistään tai pysyteltävä poissa hautausmaalta? Jotkut moista harjoittavat saattavat nimittäin muussa tapauksessa vielä erheellisesti ”nauttiakin saamastaan huomiosta”.

Poliisin pitäisi tietää, että rikoslaissa on sellainenkin teko kuin vainoaminen ja kuinka lähestymiskieltoasioita käsitellään. Mikäli ilmenisi vaikeuksia; nuorten naisten työnantajan on tuettava sekä autettava heitä, sillä vastaahan se jo muutenkin työympäristön turvallisuudesta.

"Nuorten naisten työnantajan on tuettava sekä autettava heitä; sehän vastaa työympäristön turvallisuudesta."

Vaan haluaako – ehkä ties kuinkakin kaukaa kesätöihin tullut – talvella kutsun käräjäoikeuden pääkäsittelyyn muistoksi pestistään? Tai suorastaan ylivuotisen riesan, jos prosessi jatkuu hovioikeudessa? Ei välttämättä; siispä on pohdittava kevyempiäkin keinoja. Vartiointia tarvitaan.

Tällöin tosin syntyy yksi uusi ongelma lisää – kiitos yksityisen turvallisuusalan takavuosien ”puistovartiointien” – lainsäätäjä epäsi vartijalta poistamisoikeuden hautausmaalta sinä aikana, kun se on yleisön käytettävissä. Mutta – tämä ei silti muuta ammattimiestä avuttomaksi.

Paikalle on saatava riittävästi oikein varustettuja vartijoita – ei-toivottu käyttäytyminen estetään aikailematta ja jämäkästi. Palvelu on työnantajan maksettava; se voidaan myös toteuttaa muuta kuin vartijan asua käyttäen – tässä erityisessä tapauksessa hienotunteisuussyistä.

"Siviiliasuiset vartijat lopettavat ei-toivotun käyttäytymisen aikailematta ja jämäkästi. Pelleily loppuu tai putkaan."

On vain muistettava välttää toinen – joko vanha vitsi tai suorastaan helmasynti – toimeksianto on solmittava nimeltämainittujen henkilön koskemattomuuden suojaamisesta. Kohdattaessa vartijat tekevät puhutellulle selväksi, että pelleily loppuu tai suunta on putkaan vainoamisesta epäiltynä.

Mikäli oikeudellisen välienselvittelyn haluja ilmenisi myöhemmin; vartijoissa mahdollisilla rikoksenuhreilla on oivat todistajat sekä raportit kirjallisina todisteina. Syytetyn maksettavaksi voidaan tällöin myös tuomita vahingonkorvauksia, jotka osin tasaavat työnantajalle jo aiheutuneita kuluja.

Vainoamisen uhria ei pidä missään tapauksessa jättää – sen paremmin heti tuoreeltaan kuin myöhemminkään – yksin hoitamaan asiaa omin neuvoin.